Pimeyden väsyttävää vaikutusta voi torjua – työterveyspsykologi kertoo, miten se onnistuu

Ympäristön valoisuus tahdittaa elimistön sisäistä kelloa, esimerkiksi säätelemällä unihormoni melatoniinin eritystä aivoissa. Kuvituskuva. Kuva: Pasi Leino

Hyvän vireystilan saavuttamiseksi tarvitsemme valoa, jonka puute aiheuttaa monelle pimeään vuodenaikaan väsymystä ja uniongelmia. Kirkaskaan keinovalo ei korvaa täysin luonnonvaloa, mutta, jos pimeyden väsyttävää vaikutusta haluaa torjua, valaistukseen ja valon laatuun kannattaa kiinnittää huomiota.

Ympäristön valoisuus tahdittaa elimistön sisäistä kelloa, esimerkiksi säätelemällä unihormoni melatoniinin eritystä aivoissa. Kun ulkona on pilkkopimeää, voi herääminen tästä johtuen tuntua tuskaiselta.

"Jo pelkästään se voi auttaa heräämään virkeänä, että heti herättyään laittaa sisävalot päälle, eikä häärää hämärässä. Myös sarastusvalosta on hyötyä, jos aamut tuntuvat erityisen hankalilta. Työpäivän taukojen aikana ja vapaapäivinä kannattaa oleskella luonnonvalossa ulkona niin paljon kuin mahdollista", Mehiläisen työterveyspsykologi Jesse Eteläaho neuvoo tiedotteessa.

Vaikka kaikki valo aamulla ja päivällä on kaamosaikaan tarpeen, yhtä valonlähdettä psykologikaan ei suosittele heti aamusta. Tuo aamulla vältettävä valonlähde on älypuhelimen tai tabletin kirkas näyttö.

"Älylaitteen kirkas sininen valo ei sinänsä ole aamulla iso haitta, jos sinisen valon vaikutusta vertaa iltaan, jolloin se voi vaikuttaa unenlaatuun. Siltikään heti aamusta alkaen älypuhelimen näytöltä pursuava ärsyketulva ei ainakaan rauhoita mieltä, vaan voi nostaa stressitasoja. Puhelimet ja tabletit on hyvä pitää pois sängystä", Eteläaho perustelee.

Illalla valoja kannattaa himmentää ainakin hetki ennen nukkumaan menoa. Kun iltaisin vähentää valaistusta suunnilleen iltakahdeksan aikaan, myös vireystila laskee valmiiksi yöunia varten.

"Pimeä vuodenaika voi tuntua paljon siedettävämmältä silloin, kun opettelee etsimään siitä myös hyviä puolia – vaikkapa kynttilänvalossa tunnelmoiden", psykologi toteaa.

Kun luonnonvalon määrä alkaa vähentyä lokakuussa ja pimeä alkaa väsyttää, apuun kannattaa Eteläahon mukaan ottaa kirkasvalolamppu. Sen käytöstä voi hyötyä vielä helmikuulle saakka tai pidemmällekin, jos kaamosrasitus ei tunnu helpottavan kevään alkaessa. Valohoitoa suositellaan 12 viikon jaksoissa ja enintään viitenä aamuna viikossa korkeintaan 30–60 minuuttia kerralla.

"Paras hyöty valohoidosta saadaan, kun se ajoitetaan aamuun, eli suunnilleen aamuviiden ja aamukymmenen välille. Kahdentoista viikon jälkeen on hyvä pitää viikon tauko tai lopettaa hoitojaksot, jos kokee vireyden olevan hyvä", Eteläaho opastaa.