Puolustusministeri Häkkänen: Suomi on ilmaissut haluavansa Naton maavoimien alaesikunnan Suomeen
Nato on vastannut Venäjän uhkaan liittokunnan itäisissä osissa muodostamalla kahdeksan monikansallista taisteluosastoa.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan Suomi on tuonut sotilasliitto Natossa esille, kuinka puolustusta tulisi yhdentää Naton kanssa. LEHTIKUVA/AFP.Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomi on tuonut Natossa esille, kuinka puolustusta tulisi integroida yhteen Naton kanssa. Pohjoismaiden tulisi toimia jatkossa Norfolkin johtoportaan alla, jonka alle puolestaan perustettaisiin maa-, meri- ja ilmavoimien alaesikuntia.
Suomi on Häkkäsen mukaan ilmaissut halukkuuteensa maavoimien alaesikuntaan.
”Tarkoitus on, että Washingtonin kokouksessa saadaan sitten tämä uusi komentorakenne päätettyä varmaksi”, Häkkänen sanoi.
Naton huippukokous järjestetään Washingtonissa heinäkuussa.
Häkkänen kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa Nato-maiden puolustusministerien kokouksen jälkeen torstaina. Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson puolestaan vahvisti kokouksen jälkeen medialle, että Ruotsi on yhä kiinnostunut merivoimien mahdollisesta alaesikunnasta Itämerellä.
Ruotsi odottaa yhä ratifiointia Nato-jäsenyydelleen Unkarilta.
Nato on vastannut Venäjän uhkaan liittokunnan itäisissä osissa muodostamalla kahdeksan monikansallista taisteluosastoa. Näitä osastoja kutsutaan eteentyönnetyiksi joukoiksi.
Tällaisia taisteluosastoja on Bulgariassa, Puolassa, Romaniassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Baltian maissa.
Häkkäsen mukaan Suomella ei ole lähtökohtaisesti tarvetta Naton pysyviin eteentyönnettyihin taisteluosastoihin. Suomella tulisi silti olla esikuntatoiminnot nopean toiminnan takaamiseksi tarvittaessa sekä jatkuvat harjoitukset sopiville joukoille, Häkkänen sanoi.
”Suomen osalta me olemme arvioineet, että meillä vahva kansallinen maanpuolustus on riittävä pidäke”, hän lisäsi.
Häkkäsen mukaan nopealle reagoinnille on kuitenkin rakennettava mahdollisuus.
Hän lisää, että Suomi olisi valmis tarjoamaan pohjoisessa tilanne- ja tiedustelutiedon järjestämisessä osaamistaan ja kyvykkyyksiään. Käytännössä kyse olisi uskottavan tilannekuvan, tiedontuottamisen ja reagointikyvyn rakentaminen pohjoiseen.
”Jos Nato tekee tässä jonkinlaisen esityksen, niin Suomi on valmis tarjoamaan tähän omia tiloja, toimintoja ja muita”, Häkkänen sanoi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







