JAUHIAISEN PUSSISTA Suomi nousi Britannian ja Ruotsin tasolle
Kotitalouksien kulutusmenot, rakenne ja niiden muutos kuvaavat yhdellä tavalla hyvinvointimme kehitystä.
Yleisesti tunnettua on, että suomalainen hyvinvoinnin taso on kasvanut toisen maailmasodan jälkeen nopeammin kuin lähes minkään muun maan vastaava. Tätä kuvaa muun muassa se, että olimme bruttokansantuotteella mitattuna vuonna 1950 vielä 63 prosenttia Britannian tasosta. Nyt olemme Britannian yläpuolella. Vastaavat luvut Ruotsiin verrattuna olivat 67 prosenttia vuonna 1950 ja 94 prosenttia vuonna 2010.
Oheinen asetelma kertoo hyvinvoinnin kasvun yhdellä tavalla. Vuodesta 1995 vuoteen 2010 kotitalouksien kulutusmenot asukasta kohden ovat kasvaneet peräti 46,3 prosenttia.
Mielenkiintoista on, että pienin kasvu tässä on elintarvikkeiden kohdalla 17,5 prosenttia. Yksi selitys tähän on tietysti se, että ihmisen on aina pitänyt syödä. Vähäinen ei kuitenkaan ole se tosiasia, että maataloustuotteiden hinta on kehittynyt kovin huonosti yleisen hintatason kehityksen kanssa. Sen seuraus taas on toisen värssyn paikka.
Elintarvikkeiden ja muiden välttämättömien hyödykkeiden ohella kulutusta ohjaa elintason nousun myötä tulevat intohimon kohteet. Usein tietysti käy myös niin, että tulotaso ei antaisi ylimääräisille intohimoille mahdollisuutta. Tällöin luotolla elämisen tahto ja tämän tahdon salliva luotottaja antaa tilaa epäterveeseen kulutuksen kasvuun. Koko Kreikan taloushan on tästä loistavin esimerkki. Islanti taas oli.
Terveysmenojen asukasta kohden tapahtunut tuplaantuminen selittyy niin ikärakenteen muutoksella kuin koko lääkintähuollon rakennemuutoksella. Yhä useampi suuntaa askeleensa niin hammas- kuin muussakin kehonsa ja mielensä huollossa julkisen palvelun sijasta yksityisen tarjonnan piiriin.
Tietoliikenteen osuuden kasvu kuvaa hyvin elämän virtualisoitumista, asumiskulujen kasvu taas niin asumisen tason nousua (muun muassa vapaa-ajan asumisen räjähdysmäinen kasvu) kuin asumiseen liittyvien kulujen kasvuakin. Mielenkiintoista on, että asumisen samoin kuin liikenteen kulujen kasvuun valtiovalta on veroratkaisuillaan antanut voimakkaan sysäyksen.
Oheista taulukkoa tarkasteltaessa on syytä huomata se, että mainittuihin menoihin eivät sisälly verovaroin saatavat ilmaispalvelut. Tämä selittää tietysti niin koulutuksen kuin terveydenkin vähäisen osuuden kulutusmenoissamme.
PAAVO JAUHAINEN
Paavo Jauhiainen on eläkkeellä
oleva yritysjohtaja, joka tarkastelee talouden tunnuslukuja MT:ssa
keskiviikkoisin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
