Cityhunajaa tuotetaan sähköaidan sisässä

Mehiläisten sikiöinti eli toukkien kasvatus näyttää olevan hyvällä mallilla, iloitsee mehiläistarhaaja Raino Albert. Kuva: Lari Lievonen

Kuva: Lari Lievonen

Aurinko hellii Kontiolahden aseman ratapiha-aluetta. Joensuulaisen mehiläistarhaajan Raino Albertin mehiläispesien asukkaat ovat myös heränneet kylmähkön yön jälkeen nauttimaan lämmöstä.

Pölyttäjämehiläiset lähtevät lentoon vasta, kun lämpötila on noussut noin 10 asteeseen. Mielellään lämpöä saisi olla yli 15 astetta, kertoo Albert.

Hän kertoo tuottavansa lajihunajaa, joka on myös cityhunajaa, sillä lähes kaikki pesät sijaitsevat vanhoilla rautatieläisalueilla muun muassa Joensuussa, Kontiolahdella ja Heinävedellä.

Hunajaa Albert myy nimellä Ratavartijan Hunaja. Ei aivan sattumalta, sillä puoliksi saksalaisen Albertin isä teki työuransa Saksassa rautatieinsinöörinä.

Pesät on suojattu karhuaidalla, eli sähkölankaa on neljässä kerroksessa pesien ympärillä ja virta kulkee sähköpaimenesta lankoihin. Sähköpaimen saa käyttövirran aurinkopaneelista.

Pesät pitää sijoittaa vähintään metrin päähän aidasta. Akku, paimen ja aurinkopaneeli on sijoitettava aidan sisään.

Karhuaita työllistää, sillä heinät pitää säännöllisesti niittää niin, että ne eivät pääse koskettamaan lankaa. Lankaan osuvat heinät laskevat aidan jännitettä.

Aitaa ja sähköpaimenta ei tarvitse kustantaa itse, vaan mehiläistarhaaja voi saada ne hakemuksesta maksutta. Ainoastaan akku on hankittava itse.

Mehiläistarhojen sähköaitojen rahoittaminen on Suomen riistakeskuksen mukaan kustannustehokkainta suurpetovahinkojen torjuntaa.

Albert kertoo, että karhu kävi Kontiolahden ratapiha-alueella rikkomassa pesiä 2014. Myös ihmisen tekemästä ilkivallasta hänellä on kokemusta. Harvaan asutulla maaseudulla pellon laidassa sijainneita pesiä oli joku rusikoinut kepeillä ja kivillä.

"Minulla ei ole mitään karhuja vastaan, mutta tietysti pesien menettäminen harmitti. Jos mehiläiset aiheuttavat jollekin ihmiselle haittaa, siitä olisi hyvä ilmoittaa, jätän aina yhteystietoni pesien luokse."

Mehiläispesät eivät ole mitä tahansa mökkejä. Yhden pesän arvoksi Albert arvioi mehiläisineen ja tarvikkeineen tähän aikaan vuodesta noin 300 euroa.

Maanomistajat suhtautuvat hyvin myötämielisesti Albertin kokemuksen mukaan, jos pyytää lupaa laittaa pesiä jonnekin. "Pölyttäjähyönteisten hyödyt ymmärretään hyvin."