Menestyvä matkailuyritys etsii paikan hengen ja tekee sillä rahaa
Maisemapalveluiksi voidaan käsittää esimerkiksi luontomatkailuun kuuluvat aktiviteetit, kuten erävaellus, maastopyöräily, retkiluistelu tai kalastus. Kuvassa kuhmolainen yritys Erämatkailu Piirainen uittaa asiakasta koskessa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoIlmastonmuutos, energia- ja ruokakriisi sekä muut maailmanlaajuiset ongelmat lisäävät kiinnostusta maaseutua kohtaan. Kansainvälistymisen vastapainoksi kaivataan paikallisuutta.
Näin väittää Maa- ja kotitalous-
naiset tuoreessa oppaassaan. Minna Komulaisen toimittama Maiseman tarina listaa avaintekijöitä, joilla maisemasta tai maaseutukohteesta luodaan uutta liiketoimintaa.
Komulaisen mukaan paikallisuus, juuret, maisema ja kulttuuriperintö ovat valtava mahdollisuus aluetaloudelle.
Maisema voidaan yhdistää osaksi erilaisia palvelukokonaisuuksia. Näistä esimerkkinä Komulainen mainitsee hyvinvointipalvelut, terveys- ja ekomatkailun sekä maatila- ja hiljaisuusmatkailun.
Maisema voidaan tuotteistaa, kun maiseman ainutlaatuisista ominaisuuksista rakennetaan tarina ja myytäviä palveluja, jotka luovat elämyksiä.
Luonto lumoaa matkailijan, mutta taustalla täytyy olla paljon ideoita ja kokeiluja, jotta asiakas löytää perille, viihtyy ja kertoo sitä hyvää muillekin.
”Paikka on ainutlaatuinen, jos asiakas jättää siellä arjen taakseen”, Komulainen toteaa.
Hän korostaa oppaassaan aistillisuutta. Maukas, paikallinen ruoka vahvistaa elämystä ja kohteen ainutlaatuisuutta.
Tuotteistamiseen kuuluu myös paikan brändin vahvistaminen esimerkiksi toistamalla sen nimeä yrityksen tuotteissa ja markkinoinnissa.
Komulaisen mukaan maisema avautuu matkailijalle entistä paremmin, kun sen piirteistä ja ominaisuuksista kerrotaan.
”Tieto syventää maiseman kokemista”, hän kirjoittaa. Asiakasta tulee opastaa, mitä maisemasta löytyy. Esimerkiksi kalliomaalaukset heräävät henkiin, kun joku kertoo, mitä niissä tapahtuu.
Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosastolla työskentelevä yliarkkitehti Raija Seppänen olisi kaivannut oppaaseen vinkkejä eri elinkeinojen yhteensovittamisesta ja ristiriitojen välttämisestä.
”Esimerkiksi kantojen nostoa kauhistellaan. Uusiutuvaa energiaa tarvitaan, mutta se muokkaa maisemaa”, hän totesi oppaan julkaisutilaisuudessa maanantaina Helsingissä.
Seppänen korosti puheessaan sopimusten merkitystä maiseman hyödyntämisessä. Esimerkiksi eräyrityksen olisi tärkeää sopia alueen maanomistajien kanssa, mitä alueita saa käyttää.
Seppänen muistutti myös luonnon yllätyksellisyydestä ja muuttumisesta. Tutun maiseman voi viedä niin myrsky kuin tuulivoimalakin.
Seppänen kehotti yrittäjiä pohtimaan, mitä asiakas haluaa nähdä maaseutumaisemassa. Perinnemaisemien ylläpito nähtiin tilaisuudessa yhtenä merkittävänä tuotteistamismahdollisuutena.
”Jos haaveillaan 1950-luvun mummonmaisemasta, se pitää luoda”, Seppänen totesi.
SUVI NIEMI
Maiseman tarina -julkaisun
voi ladata Sitran tai
Maa- ja kotitalousnaisten
verkkosivuilta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
