”Toivoisin kovasti, että niin Suomen sisällä kuin EU:ssakin ymmärrettäisiin, kuinka tärkeä itäraja on”, sanoo europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.).
”Tyhjät alueet on turvattomimpia. Jo sen takia itärajan pitäisi olla luontaisesti asuttu. Mieluummin asutusta kuin jotakin aitoja ja muureja.”
Suomi on saanut EU:lta aluekehitystukea Itä- ja Pohjois-Suomen ansiosta. Rahat ovat Kataisen mukaan uhattuina, kun EU:hun on liittymässä paljon Suomea köyhempiä maita.
Länsi-Balkanin ehdokasmaita ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia. Lisäksi ehdokkaita ovat Ukraina, Turkki, Georgia ja Moldova.
”Totta kai Itä- ja Pohjois-Suomen aluekin on menettäjän asemassa. Toisaalta geopoliittinen tilanne voisi olla puoltamassa sitä, että aluetukirahoja ei menetettäisi täydellisesti.”
Tällä kaudella Kataisen ykkösasiana on maatalousbudjetin puolustaminen. Euroopan komission pitää antaa ehdotuksensa EU:n pitkän aikavälin budjetiksi vuosille 2028–2034 ensi vuoden heinäkuuhun mennessä.
”Maatalousbudjettia haastavat puolustus, teollistaminen, Ukrainan tukeminen ja maahanmuuttopolitiikka. Kaikki haluavat nyt ottaa rahaa sieltä suurimmasta eli maatalouspolitiikasta.”
Koko EU-budjetista yli 60 prosenttia koskee maataloutta, maaseutua, alueiden kehitystä ja maatalouspolitiikkaa.
”Kaikki haluavat nyt ottaa rahaa sieltä suurimmasta eli maatalouspolitiikasta.” Elsi Katainen
Katainen valittiin Euroopan parlamenttiin kolmannelle kaudelle 67 503 äänellä. Hänet on rankattu 18. vaikutusvaltaisimmaksi maatalousmepiksi Euroopan parlamentissa.
Viime kaudella Katainen oli parlamentin maatalousvaliokunnan varapuheenjohtaja. Nyt saappaat ovat isommat. Katainen on Renew Europe -ryhmän koordinaattori maatalousvaliokunnassa eli hän vetää ryhmänsä maatalouspolitiikkaa ja yhdessä muiden ryhmien koordinaattoreiden kanssa koko parlamentin maatalouspolitiikkaa. Hän pääsee päättämään, kuka meppi neuvottelee mistäkin komission esityksestä.
Aluekehitysvaliokunnassa Katainen on varajäsenenä.
Katainen on tätä nykyä vanhaemäntä: lypsykarjatilalla Pielavedellä tehtiin sukupolvenvaihdos 4,5 vuotta sitten.
Patsaat kaatuivat ja liete lensi Brysselissä vuoden alussa. Viljelijämellakat herättivät sekä tavalliset ihmiset että komission viljelijöiden toimeentulon ongelmiin.
”Ihan hyvä, että vähän siellä sotkivat Brysselin katuja”, sanoo Katainen.
”Siinä kohtaa, kun komissio heräsi, ajattelin että olemme pitäneet meteliä tästä samasta kilpailukyvyttömyydestä ja tilojen kannattavuusongelmasta koko ajan. Sitten kun viljelijät kävivät vähän lietettä levittelemässä kaduille, komissio kuuli. Siinä kohtaa minusta tuntui, että en ole saanut viestiä läpi. Siinä on vielä töitä.”
Seuraavalla yhteisen maatalouspolitiikan kaudella Kataisesta on tärkeää huolehtia tilojen kannattavuudesta. Huonot näkymät ja syyllistävä ilmapiiri eivät rohkaise nuoria alalle.
”Ja sitten tämä iänikuinen byrokratian väheneminen. Puolittaminen on yleensä tarkoittanut tuplaantumista.”
Tänä syksynä komissiolta odotetaan ruokaketjun kauppatapoihin liittyvää rajat ylittävää direktiiviesitystä.
Katainen oli neuvottelemassa ensimmäistä UTP-direktiiviä, joka koski Suomessa etenkin kaupan vahvaa asemaa.
”Eihän se ole muuttanut mitään.”
”Niin kauan kuin markkinoilta ei saa rahaa edes tuotantokustannusten peittämiseen, meidän on puolustettava myös tukijärjestelmää. Aina on helppo sanoa, että tuet pois maanviljelijöiltä. Mutta pystyykö sitten järjestämään asiat niin, että vastuut ja tuet jakautuisivat tasaisemmin koko ruokaketjussa? Asia on edelleen ihan vaiheessa.”
EU:n kauppasota Kiinan kanssa voi pidemmällä tähtäimellä johtaa Kataisen mukaan siihen, että unionin jäsenmaat käyvät kauppaa kohta keskenään Euroopan sisällä.
”Kiinalaiset loukkaantuvat aina sydänjuuria myöten, jos heiltä jotain edellytetään. Minusta on kuitenkin oikein, että näin tehdään.”
”Tässä pitää kuitenkin pitää huolta siitä, että Eurooppa ei aja itseään maailman laidalle kauppapoliittisesti ja turvallisuuskysymyksissä. On tosi tärkeää, että EU ei sääntele itseään hengiltä.”
