Suomen ulkopolitiikka oli vuosia henkilösuhteiden varassa, mutta enää näin ei ole

Nikita Hruštšov (keskellä) vieraili Urho Kekkosen 60-vuotispäivillä vuonna 1960. Kekkosen aikaan Suomen idänpolitiikka nojasi pitkälti henkilökohtaisiin vierailuihin. Kuva: Erkki Voutilainen

Varsinkin idänsuhteiden ylläpito on Suomessa henkilöitynyt pitkälti tasavallan presidenttiin ja hänen persoonaansa.

Idänsuhteissa näin Neuvostoliiton aikaan jossain määrin olikin.

Entinen Moskovan suurlähettiläs Heikki Talvitie muisteli MT:lle vajaa vuosi sitten, että suurlähetystön mahdollisuus tavata ihmisiä oli Moskovassa hyvin vähäinen, ja kaikki olennainen tieto kulki KGB:n kautta.

Nykään asiat ovat kuitenkin toisin. Ulkoministeriössä toimii laaja koneisto, joka auttaa ja tukee presidenttiä päätöksenteossa.

Ulkoministeriön virkakunta Helsingissä ja lähetystöverkostossa ulkomailla vastaa arkipäiväisestä yhteydenpidosta sekä suhteiden luomisesta ja ylläpidosta.

Siltoja luodaan ja pidetään yllä myös oppositiovoimiin: joulukuussa yhdysvaltalaismediat uutisoivat Suomen suurlähettilään Mikko Hautalan pitäneen yhteyttä uudelleen ehdokkuutta havittelevaan Donald Trumpiin.

Hautala vahvisti MT:lle, että kyseessä oli keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä. Suomen intresseissä oli varmistaa, että paluuta valkoiseen taloon yrittävä Trump ei asettuisi julkisesti vastustamaan Suomen jäsenyyttä.

Virkakunnan yhteydenpito varmistaa myös sen, että vähintään asialliset keskusteluyhteydet säilyvät silloin, kun poliittinen johto Suomessa tai ulkomailla vaihtuu.

Ministeriössä tehdään myös valmistelut silloin, kun Suomen poliittinen johto vierailee ulkomailla, tai vastavuoroisesti Suomeen tulee arvovieraita.

Viimeisten parin vuoden aikana suomalaiset ministerit ja presidentti ovat vierailleet Yhdysvalloissa useasti, ja vastavuoroisesti myös Yhdysvalloista on käynyt vieraita Helsingissä.

Suomessa on parin viime vuoden aikana vieraillut ulkoministeri Antony Blinken, presidentti Joe Biden ja useampiakin parlamentin jäseniä.

Ulkoministeriön tehtäviin kuuluu yhteydenpidon lisäksi poliittisen päätöksenteon taustoittaminen ja asemamaista raportointi. Näin poliittiselle päätöksenteolle tuotetaan tietoa ja analyysiä siitä, mitä kohdemaissa tapahtuu.

Ulkoministeriön tehtävissä ulkomailla työskentelee noin 500 suomalaista yli 70 suurlähetystössä.

Arkisempaa työtä ulkoministeriölle on ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan sihteeristönä toimiminen. Ministeriö valmistelee kokoukset presidentin ja muun ulkopoliittisen johdon kanssa.

Ulkoministeriö myös auttaa tasavallan presidentin kansliaa itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien ja muiden valtiollisten tilaisuuksien järjestämisessä.