Parlamentti ei löytänytkompromissia turvemaista
BRYSSEL (MT)
Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät eivät päässeet sopuun niin sanotun turvemaiden kyntökieltopykälän poistamisesta EU:n cap-uudistuksesta.
Uusien turvemaiden raivauksen kieltävä pykälä sisältyy niin sanottuun horisontaaliasetukseen. Suomalaismepit ovat lobanneet vahvasti pykälän poistamiseksi.
Horisontaaliasetuksen esittelijän Giovanni La Vian mukaan poistosta äänestetään maatalousvaliokunnassa tammikuussa. Kiellon poistamista pidetään parlamenttilähteiden mukaan hyvin mahdollisena, vaikka osa mepeistä vastustaa sitä.
Lopullisesti kyntökiellon kohtalo ratkeaa parlamentin ja jäsenmaiden maatalousministerien välisissä neuvotteluissa. Suomi on periaatteessa kannattanut raivauskieltoa.
”Korostamme, että pitää löytää ratkaisu, joka ei estä tilojen järkevää kehittämistä eikä tule voimaan takautuvasti. Myös moni muu maa tunnustaa esitykseen liittyvät ongelmat”, EU:n maatalousministerikokoukseen keskiviikkona osallistunut valtiosihteeri Risto Artjoki (kok.) sanoo.
Kaikkiaan mepit onnistuivat puristamaan yli 7 000 cap-muutosesitystä noin sataan kompromissiin. Kaikista äänestetään vielä tammikuussa, mutta yleensä kompromissiesityksillä on riittävä tuki läpimenoon.
”Parlamentin tavoitteena on vähentää byrokratiaa sekä lisätä joustavuutta ja maatalouden ekologista kestävyyttä”, maatalousvaliokunnan puheenjohtaja italialainen Paolo De Castro kommentoi meppien sorvaamia kompromisseja tiistaina.
Mepit tukevat sokerikiintiöiden jatkoa vuoteen 2020 mutta, maitokiintiöiden jatkolle ei markkina-asetuksen valmistelijan ranskalaisen Michel Dantinin mukaan ole parlamentissa tukea. Tilalle ehdotetaan järjestelmää, jossa voitaisiin kriisitilanteissa maksaa tukea tuotannon vähentämisestä.
EU:n maatalousministerit kokoontuivat tiistaina ja keskiviikkona viimeisen kerran Kyproksen puheenjohtajakauden aikana.
Alunperin Kyproksen tavoitteena oli, että ministerit pääsisivät maan johtajuuskauden aikana yksimielisyyteen cap-uudistuksen sisällöstä.
Rahoituskehyspäätösten lykkääntymisen takia aikataulu on viivästynyt. Kiistakysymyksiä ovat edelleen muun muassa viherryttäminen, tukien tasaaminen maiden sisällä ja niiden välillä, sekä tukikatot.
”Ongelmia on, mutta ei rajattoman paljon. Eiköhän se muutaman yön valvomisella selviä”, Artjoki pohtii.
Artjoen mukaan yhä useammassa puheenvuorossa kuitenkin sanottiin, ettei uudistus tule valmiiksi vielä seuraavallakaan puheenjohtajakaudella.
Tammikuussa puheenjohtajan nuijaan tarttuva Irlannin maatalousministeri Simon Coveney kuitenkin vakuutti tekevänsä kaikkensa, jotta uudistus saataisiin kesäkuuhun mennessä pakettiin.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
