Antti Lindtmanin SDP koetaan paremmaksi talouspuolueeksi kuin pääministeri Petteri Orpon johtama kokoomus tai valtiovarainministeri Riikka Purran perussuomalaiset. Kuva: Timo Filpus
Kohtuullisuus merkitsee kansalle enemmän kuin velattomuus
Tavalliselle kansalaiselle tärkeintä hyvässä taloudenhoidossa ovat sen avulla tuotetut hyvinvointipalvelut ja toimiva arki, ei niinkään valtion velkaantuminen. Tosin nykyhallitus ei ole onnistunut jälkimmäisessäkään.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.). Kuva: Timo Filpus19.3.202617:00
Lue artikkelin tiivistelmäMT:n kyselyn mukaan SDP koetaan luotettavimmaksi taloudenhoitajaksi, ohi kokoomuksen ja perussuomalaisten. Kansalaiset pitävät tärkeämpänä hyvinvointipalveluja ja arjen sujuvuutta kuin valtion velattomuutta. Hallituksen velkaantumisen taittaminen ja oikeudenmukaisuus herättävät epäilyjä.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.MT:n tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset luottavat taloudenpidossa eniten SDP:hen. Sen nimesi luotettavimmaksi taloudenhoitajaksi useampi kuin joka viides vastaaja, kun perinteisesti talousosaajaksi miellettyyn kokoomuksen luotti eniten harvempi kuin joka kuudes. (MT 18.3.)
Merkille pantavaa on sekin, että kaikkein suurin joukko, peräti 23 prosenttia vastaajista, ei halunnut nimetä luotetuimmaksi yhtäkään tarjolla olleista yhdeksästä eduskuntapuolueesta. Epätietoisten suuri joukko heijastanee laajempaa epäluottamusta puolueiden talouslinjaan: koetaan, että niiden lupaukset ja vaalien jälkeen toteutettu politiikka eivät kohtaa.
Erityisesti tämä voi olla syynä talouspuolueeksi mielletyn kokoomuksen kakkossijaan ja selvästi SDP:tä huonompaan arvioon: ennen vaaleja annetuista lupauksista huolimatta talouden suunta ei tunnu kääntyvän lainkaan oikeaan suuntaan. Osasyynä voivat olla myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) toistuvat vakuuttelut siitä, miten odotettu talouskasvu on aivan nurkan takana. Monille on perustellusti epäselvää, miten kaukana tuo nurkka lopulta on.
Kun tavallinen kansalainen muodostaa näkemystään hyvästä taloudenhoidosta, keskeistä ei välttämättä ole valtion velkaantuminen vaan omassa arjessa näkyvät ilmiöt: heikentyvät sote-palvelut, rapistuvat tiet, yhä vaikeammin saavutettavat palvelut sekä lisääntyvä köyhyys, osattomuus ja turvattomuus.
Leikkausten kohdentaminen korostetusti pienituloisiin, opiskelijoihin ja lapsiperheisiin vaikuttaa väistämättä käsityksiin talouspolitiikan oikeudenmukaisuudesta. SDP:n vahva kannatus puoluekyselyissä sekä kansan näkemys siitä parhaana taloudenhoitajana kertonevat kansalaisten halusta puolustaa hyvinvointivaltion perusrakenteita.
Kansan näkemykseen taloudenhoidon onnistumisesta vaikuttaa myös se, miten hallitus on onnistunut ennen muuta kokoomuksen eduskuntavaaleissa kärkiteemaksi nostamassa velkaantumisen taittamisessa ja toisaalta työllisyyden edistämisessä. Vaikka hallituskausi on ollut pääsääntöisesti kiristämistä, velkaantuminen ei ole taittunut. Se rapauttaa nopeasti taloudenhoidon uskottavuutta.
Jättimäisen velkataakan karistaminen ei toki ole helppo tehtävä. Siksi taannoinen eduskuntapuolueiden yhteisesti vasemmistoliittoa lukuun ottamatta tekemä päätös tuleviakin hallituksia sitovasta velkajarrusta ansaitsee kiitoksen, vaikka tiedossa on sen myötä lisää kipeitä leikkauksia.
Jättimäisen velkataakan karistaminen ei ole helppo tehtävä.
Viime päivien perintöverovääntö ei ennättänyt vaikuttaa MT:n kyselyyn. Hyvätuloisia suosivan ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toiveita mukailevan aloitteen nostamisen yllättäen pöydälle voi kuitenkin arvioida voimistaneen kansan pohdintoja siitä, kenelle hallitus haluaa talouspolitiikan hyödyt viime kädessä kohdentaa. Kokoomuksen talouspolitiikan kolhua tuskin oikaisee sekään, että valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) lytättyä vaihtokaupan episodi päättyi Orpon perääntymiseen.
MT:n kyselyn perusteella mikään ei viittaa siihen, että suomalaiset haluaisivat talousjärjestelmän täysremonttia puhumattakaan uusliberalistisesta mallista, jossa yhteiskunnan rooli kutistetaan olemattomiin. Sen sijaan haetaan vakautta, kohtuullisuutta ja ennakoitavuutta – politiikkaa, joka tuntuu reilulta ja ymmärrettävältä ja joka pitää myös heikoimmat mukana. Tämän tavoitteen edistäjänä uskottavin on nyt kansan silmissä SDP.
Ja saattaapa moni muistaa vielä kokoomusjohtoisten Harri Holkerin (1987–1991) ja Jyrki Kataisen (2011–2014) hallitusten talouspolitiikan. Ensimmäinen suisti Suomen historiallisen syvään lamaan, jälkimmäisen jäljiltä Suomen talous on rämpinyt loputtomassa suossa ilman todellista kasvua.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
