Saamelaiskulttuuri yhdistää lapsia rajajoen molemmin puolin
Aslan, Ánte ja Nelli innostuivat heittelemään palloa ja pomppimaan sen mukana. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoUTSJOKI (MT)
”Vuordde, Nelli”, lastenhoitaja Else Guttorm sanoo malttamattomalle kaksivuotiaalle, joka kaipaa keinussa vauhdinantajaa. Suomeksi käsky tarkoittaa ”odota”.
Utsjoen kirkonkylän päiväkoti on jaettu kahteen osastoon, suomen- ja saamenkieliseen.
”Aluksi lapsilla oli yhteinen piha, mutta se ei toiminut. Leikkikieli vaihtui aina suomeksi”, Guttorm kertoo.
Saamenkielistä osastoa kutsutaan Duottaraskiksi, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa tunturipesää.
Kesäkuun viimeisellä viikolla vahdittavana on vain neljä lasta. Enimmillään heitä on 25.
Muutaman viikon välein Duottaraski ottaa hoivaansa Norjan puolella Sirman kylässä asuvia saamelaislapsia.
”Sirman päiväkodissa on vain seitsemän lasta. Yhteistyön ansiosta he pystyvät pitämään päiväkotia pystyssä”, Guttorm toteaa.
Lapsia kulkee Tenojoen vartta molempiin suuntiin.
Duottaraskin lapset käyvät vuorollansa Sirman päiväkodissa.
Lisäksi norjalainen Tanan kunta tarjoaa saamenkielistä päivähoitoa Nuorgamissa asuville lapsille Giellavealgu-päiväkodissa, Tana Brun kirkonkylällä.
”Aamuisin postiauto vie päiväkotilapset Sirmaan. Takaisin he tulevat taksilla”, Guttorm kertoo.
Tanan ja Utsjoen kunnat laskuttavat toisiaan kuntien välisistä palveluista.
Kunnat näkevät yhteistyön tärkeänä sekä päivähoidossa että koulussa myös tulevaisuudessa.
Utsjoen kirkonkylällä asuneiden saamelaisten siida eli kyläyhteisö on alunperin ulottunut Sirmaan asti.
”Suomen ja Norjan raja on tullut meidän väliin”, päivähoitoapulaisena työskentelevä Ara Aikio sanoo.
Valtakunnan raja tuntuu saamelaisista keinotekoiselta.
Duottaraskissa puhutaan pohjoissaamea, joka on saamelaiskielistä yleisin. Suomessa sitä puhutaan Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä ja Sodankylän pohjoisosissa.
Norjassa pohjoissaame on virallinen kieli yhdeksässä ja Ruotsissa 18 kunnassa.
Suomessa puhutaan lisäksi inarinsaamea ja koltansaamea.
Seinällä on juliste, joka esittelee poronsarvien osia.
”Tänä vuonna teemana oli porotalous, syksyllä alkaa käsityöteema”, Guttorm kertoo.
Duottaraski saa Saamelaiskäräjiltä rahallista tukea, minkä ansiosta päiväkoti on voinut kutsua saamelaiskulttuurin edustajia opettamaan esimerkiksi käsitöiden tekoa ja ruuanlaittoa.
Päiväkoti saattaa myös lähteä katsomaan poroerotuksia tai tunturijärville pilkille. Sirman lapset otetaan mukaan.
Vesi juodaan kuksasta, pihassa kiipeilytelineenä on tenonvene ja pehmoleluista suosituin on pulska lohi.
Saamelaispäiväkodin arki ei kuitenkaan poikkea paljoakaan mistä tahansa suomalaisesta päiväkodista.
Päivä kuluu leikkien, syöden ja nukkuen.
Hauskin leikkikalu on pallo, ja päätä lämmittää Angry birds -pipo.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
