Maakunnat kärsivätlentoasemien jaottelusta
Maakunta-asemien kansainvälisyys heikkenee ja lentoyhtiöt suuntaavat Helsinkiin, maakunnissa pelätään. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoMaakuntaliitot, Finavia ja Keskuskauppakamari vastustavat sisäministeriön asetusluonnosta, jonka mukaan Helsinki-Vantaa jäisi Suomen ainoaksi kansainväliseksi lentoasemaksi.
Maakuntien lentoasemat olisivat asetuksen mukaan lentopaikkoja, jotka yhtiöiden noudattaman ilmailukäsikirjan mukaan ovat varsin vähäpätöisiä asemia.
Lentoliikenteen kehittämishankkeen projektipäällikkö Hanne Junnilainen Lapin liitosta lyttää asetuksen täysin. ”Kiinnostus lentää kansainvälisiä lentoja maakuntiin vähenisi. Se heikentää alueiden elinkeinoelämää, liike-elämää ja teollisuutta.”
Lentoyhtiön näkökulmasta lentopaikka mielletään alueeksi, missä ei ole lennonvarmistusta ja maahuolintaa, Junnilainen sanoo.
Keskuskauppakamarin mukaan ”jaottelu kansainvälisiin ja muihin kenttiin on keinotekoinen ja antaa vähintäänkin väärän kuvan kenttien luonteesta. Jaottelu rajoittaa maakuntien liiketoimintaa.”
Lentoasemayhtiö Finavia vastustaa myös asetusta ja ehdottaa, että lentopaikat korvataan asetuksessa termillä kansainväliset lentoasemat.
Jaottelu on myös ristiriidassa Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymistodistuksen kanssa, jonka mukaan jokainen Finavian lentokenttä voi toimia kansainvälisenä lentokenttänä.
Asetusta perustellaan muun muassa rajavalvonnan tehostamisella. Helsinki-Vantaalla on koko ajan rajavalvontaa, mutta muilla asemilla se tulisi paikalle vain silloin, kun kansainvälisistä lennoista ilmoitetaan.
Finavian mukaan asialla ei ole merkitystä, sillä lentoasemat ovat ilmoittaneet ulkorajan ylittävistä lennoista rajavalvonnalle ennenkin.
Sisäministeriö perustelee asetusta rajatarkastuksen parantamisella, josta rajavartiolaitos, poliisi ja Tulli ovat tehneet yhteisen päätöksen. Tulli ei tarkasta enää lentoliikennettä, vaan tehtävät jaettaisiin rajavartiolaitoksen ja poliisin kesken. Poliisin rajatarkastus keskittyisi kolmelle lentokentälle, Kuopioon, Jyväskylään ja Tampereelle.
Maakuntaliittojen mukaan Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin toimintojen keskittäminen on järkevää. Sen sijaan lentoasemien luokittelun tulisi noudattaa Suomen Ilmailukäsikirjaa (AIP): ensisijaiset kansainväliset lentoasemat, toissijaiset kansainväliset lentoasemat ja kansalliset lentopaikat.
Kansainväliset lentoyhtiöt toimivat AIP:n mukaan, jossa todetaan, että ulkorajalentojen pitää laskeutua tai lähteä kansainväliseltä lentokentältä. Se pudottaisi maakuntakentät pois kansainvälisiltä lennoilta.
”Nykylait mahdollistavat jo rajatarkastusten tekemisen tarpeen mukaan ilmoitusten perusteella, mikä on hyvä lähtökohta”, Junnilainen sanoo.
Asetusluonnoksen mukaan lentopaikoilla ei tarvitsisi jatkossa erotella rajaliikennettä toisistaan Schengen-jaottelun mukaisesti. Junnilainen ihmettelee tätä, koska silloin Schengen- ja ei-Schengen maista ei voisi tulla yhtäaikaa lentoja asemille. Schengen-maista tulevilta ei tarkasteta passia.
Nykyisin esimerkiksi Oulun lentoasemalla on kiinteät tilat, joissa matkustajat erotellaan.
”Asetusluonnos on hyvin sekava. Jos Finavian ei tarvitse erotella asemilla matkustajaliikennettä, niin kuinka rajavalvonta sen tekee?”
Lentoasemilla sijaitsevat yksityislentojen rajanylityspaikat vähenisivät asetuksen mukaan nykyisestä. Nykyisistä rajanylityspaikoista on jätetty pois Kemin, Kokkolan, Kuopion, Porin, Savonlinnan ja Tampereen lentoasemat.
Jäävät ylityspaikat sijaitsevat rajan läheisyydessä, mikä takaa riittävät mahdollisuudet rajan ylittämiseen, luonnoksessa perustellaan.
Ehdotus vähentäisi rajavartion varallaolotarvetta.
Maakuntaliitot ja Finavia pitävät tärkeänä kaikkien yksityislentojen rajanylityspaikkojen säilyttämistä, koska niillä on taloudellista merkitystä paikkakunnalle vähäisestä liikenteestä huolimatta.
Jouko Kyytsönen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
