Uutistausta EKP:n jättielvytys toimii väärässä paikassa
Euroopan keskuspankki (EKP) aloitti 9. maaliskuuta jättimäisen eurovaltioiden velkakirjojen osto-ohjelman.
EKP ostaa kuukausittain 60 miljardilla eurolla valtiolainoja aina syyskuuhun 2016 asti. Ostoihin käytetään 1 140 miljardia euroa. Tämän rahan keskuspankki luo itseomalla taseellaan toisin sanoen painamalla rahaa.
Finanssijärjestelmään syötettävällä rahatulvalla on tarkoitus elvyttää pankkien luotonantoa ja kääntää siten valuutta-alueen suhdannekäyrä yläsuuntaan. Tavoitteena on myös nostaa vaarallisen alhaiseksi vajonnut inflaatio takaisin kohti kahden prosentin tavoitetta.
Käytännössä EKP devalvoi, eli alentaa valuutan arvoa. Jotkut arvot kyllä samaan aikaan nousevatkin. Keskuspankin toimet korottavat rahoitusinstrumenttien, kuten osakkeiden, hintoja tuntuvasti
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kehui viime viikolla lainaohjelmansa toteutumista. Hänen mukaansa valtionlainoja on löytynyt riittävästi ostettavaksi.
Saksassa toimivien ulkomaalaisten pankkien liitossa (VAB) on havaittu, mistä Draghin ostokset ovat peräisin.
VAB:n puheenjohtaja Stefan Winter sanoi lehdistötilaisuudessa, että innokkaimmin EKP:n tarjoukseen ovat tarttuneet aasialaiset pankit. Ne ovat myyneet hallussaan olevia, tuotoltaan heikentyneitä eurooppalaisia velkakirjoja EKP:lle 600–700 miljoonan euron päivävauhdilla.
Winterin mukaan yli puolet elvytyksen miljardeista on mennyt aasialaisten sijoittajien taskuihin. Winter kertoo epäilevänsä, pystytäänkö EKP:n operaatiolla ylipäätään virkistämään euroalueen taloutta.
Eurooppalaiset finanssimarkkinat ovat eläneet vuoden 2015 alussa kiihkeän kasvun aikaa.
Frankfurtin pörssin osakeindeksi nousi historiansa korkeimmpaan lukemaan. Analyytikkoarvioiden mukaan EPK:n pääomaruiske on suurin syy arvopaperimarkkinoiden rajuun nousuun.
Finanssitalouden paisuminen tarjoaa köyhempien euromaiden kansalaisille rajallisesti, jos lainkaan, työtä ja toimeentuloa.
Jättielvytyksen aiheuttama euron devalvoituminen tukee korkean teknologian vientimaita. Kaikkein eniten tästä edusta nauttii valuutta-alueen vaurain maa Saksa.
Taloustieteilijät ovat jo nostaneet Saksan kuluvan vuoden kasvuennusteita 0,5 prosenttiyksikköä.
Koko euroalueen kasvuennusteita on korjattu vain 0,2 yksiköllä. Saksan bruttokansantuotteesta 46 prosenttia tulee viennistä. Italiassa ja Ranskassa osuudet ovat 29 ja 28 prosenttia.
Italialainen Draghi nuhteli viime viikolla Italian parlamentille pitämässään puheessa Saksaa siitä, miten maan valtava vaihtotaseen ylijäämä rikkoo euroalueen sääntöjä ja vaarantaa valuuttaunionin talouskehityksen.
Draghi jätti sanomatta, että hänen omat päätöksensä auttavat mitä parhaiten Saksaa sen ponnisteluissa kohti uusia vientiennätyksiä.
EKP käynnisti edellisen suuren elvytysohjelmansa syyskuussa. Silloin keskuspankki aloitti omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ja katettujen joukkolainojen ostot.
Hyödyt reaalitalouden kaipaamien investointien kasvulle eivät näytä erityisen vakuuttavilta.
Euroalueen maissa nostettiin uusia lainoja helmikuussa 0,1 prosenttia edelliskuukautta vähemmän. Tammikuun miinuslukemaa jouduttiin jälkikäteen korjaamaan alas.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
