Melan ohjeistus seisotti kevytyrittäjän lomitusten maksamista hevosyrittäjälle – laskutuspalvelua vaadittiin allekirjoittamaan lomituslasku

Takkuilleessa kevytyrittäjän tapauksessa maksatus tulkittiin lopulta verottajan antaman ohjeistuksen mukaisesti, ajastaan jälkeen jääneen lomituspalvelulain 26§:n sivuitse. Kuvituskuva. Kuva: Saara Olkkonen

Maksatuspäätöksen viipymisen syy oli Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) lomitustoimistoille alkusyksyllä lähettämä muistutus, että yrittäjän itse järjestämässä lomituksessa on lomittajalla lain mukaan oltava Y-tunnus, jotta lomituksista voidaan tehdä korvauspäätös. Lomitustyön laskutuspalvelun kautta tehneellä kevytyrittäjällä ei itsellään ollut ollut Y-tunnusta, vaan veronmaksut hoituivat laskutuspalvelun kautta.

”Olin kysynyt lomitustoimistosta etukäteen, onko OK käyttää kevytyrittäjää lomittajana. Elokuun lomituslaskun lomitustoimisto maksoi syyskuun alussa, mutta syyskuun laskua ei maksettu. Y-tunnuksettoman kevytyrittäjän sijasta laskun allekirjoittajana olisi Mela:n ohjeistuksen mukaan pitänyt olla laskutuspalveluyritys, eli meidän tapauksessamme UKKO.fi. Elokuun laskuun pyydettiin myös jälkikäteen Ukon allekirjoitusta”, kertoo eteläsuomalainen hevosyrittäjä.

Yrittäjä ei halua nimeään julki. Maaseudun Tulevaisuus on nähnyt tapaukseen liittyviä dokumentteja.

Tilanne oli yrittäjälle vaikea, sillä usean tuhannen euron lomituslasku seisoi viitisen viikkoa lomitustoimistossa. Lokakuun viimeisenä perjantaina asia ratkesi ja yrittäjän lomituslasku maksettiin.

Maaseudun Tulevaisuus kysyi Mela:n lomituspalveluyksikön päällikkö Elina Montoselta perjantaina 27.10., millainen ohjeistus pääkonttorilta on annettu lomitustoimistoille kevytyrittäjien tekemien lomitusten laskujen allekirjoittajaa koskevista vaatimuksista. Samana päivänä, pian MT:n kysymyksen lähettämisen jälkeen Mela ilmoitti lomitustoimistolle, että kevytyrittäjän allekirjoitus kelpaa lomituslaskuihin.

Montonen vastasi tekstiviestillä MT:n kysymykseen lauantaina 28.10. seuraavasti:

”Lomituskorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lomitus on hankittu ennakkoperintärekisteriin merkityltä palveluntuottajalta. Kevytyrittäjien kohdalla on hyvä muistaa, että työn tekemisen tulee täyttää yritystoiminnan tunnusmerkit. Korvaushakemuksen allekirjoittamisesta olemme ohjeistaneet, että kevytyrittäjä voi allekirjoittaa korvaushakemuksen ’palvelun tuottajana’.”

Tapauksen hevosyrittäjä on tyytyväinen, että tilanne ratkesi, vaikkakin ratkaisua sai odotella yli kuukauden.

”Huomaa, että Mela ei pysy ajassa mukana. Eihän laskutuspalveluyritys voi olla vastuussa siitä, mitä me lomitustyön tekijän kanssa olemme allekirjoituksillamme vahvistaneet tehdyksi työksi”, hevosyrittäjä toteaa.

Asian ratkaisi Etelä-Suomen lomituspalvelujen controllerin Esko Niemisen tekemä selvitystyö. Hän kertoo, että maksatuspäätöksen tekemisen torppasi Melan lomituspalvelulain 26§:ään liittyvä muistutus, että yrittäjän itse järjestämissä maatalouslomituksissa pitää palveluntuottajalla olla Y-tunnus ja hänen pitää kuulua ennakkoperintärekisteriin.

”Kun yrittäjä oli minuun uudestaan yhteydessä, käärin hihani ja aloin selvittää asiaa. Verottajalla oli asiaa ajateltu perin pohjin kevytyrittäjän näkökulmasta”, Nieminen kertoo.

Hänen mukaansa verottajan ohje laskutuspalveluyrittäjyydestä maatalouslomituksessa toteaa, että näissä tapauksissa muodostuu kaksi sopimussuhdetta. Ensimmäinen on laskutuspalvelun ja kevytyrittäjän välinen, toinen kevytyrittäjän ja työn teettävän maatalousyrittäjän välinen. Laskutuspalvelu ei verottajan silmissä ole palveluntuottaja, vaan vastaa kevytyrittäjän lakisääteisistä veroista ja maksuista. Tämän perusteella maksatushakemukseen kelpaa työn tehneen kevytyrittäjän oma allekirjoitus.

”Asia pyöri mielessäni ja itse ajattelin, että eihän laskutuspalvelu voi olla mitenkään perillä työn sisällöstä, joka on työn suorittajan ja maatalousyrittäjän välinen asia.”

Nieminen toteaa, että laskutuspalveluyrityksiä on Suomessa jo useampia. Kevytyrittäjien asema lomituspalvelulaissa olisi hänen mukaansa tarve päivittää nykyaikaan. Kyseisen lain valmisteluvastuu on sosiaali- ja terveysministeriöllä.

Tässä tapauksessa lopulta tulkittiin maksatus verottajan antaman ohjeistuksen mukaisesti, ajasta jälkeen jääneen lainkohdan sivuitse.

Nieminen itse kertoo olleensa lomituspalvelussa töissä kaikissa rooleissa yli 30 vuoden ajan. Nykyroolissaan hän vastaa Etelä-Suomen maatalousyrittäjien itse järjestämien lomitusten maksatuspäätöksistä. Tänä vuonna näitä päätöksiä on tehty jo tuhatkunta.

”Vaikka hoidammekin viranomaistehtäviä, mielestäni meidän pitäisi toimia kuin yksityisellä puolella, hyvän asiakaspalvelun ja asiakkaan puolella olemisen lähtökohdista. Lomittajista tahtoo olla pulaa ja mielestäni kevytyrittäjät täydentävät kenttää”, Nieminen sanoo.

Sekä Nieminen että asiasta MT:lle vinkannut hevosyrittäjä toivovat, että tapauksen kertomisesta on valtakunnallisestikin hyötyä kevytyrittäjille ja lomituspalveluille.

Yrittäjä huokaa puhelimeen. Yksi kysymys on jäänyt mieltä kaihertamaan.

”Entäpä jos kukaan ei olisi ollut asiassa sinnikäs? Sitten meillä olisi tonnien laskut itse maksettavana”, yrittäjä sanoo ja kiittää Niemistä verottajan ohjeistuksen selvittämisestä ja asian ratkeamisesta parhain päin.