Badminton jury 2022 valmistautumassa koulukokeen tuomarointiin: Anne-Marie Taylor, Seppo Laine ja takana Christian Landolt. Kuva: Seppo Laineen albumi
”Hyvä adrenaliini vapautuu ja sitä toimii kuten missä tahansa kilpailussa” ‒ Ypäjän pojasta tuli kansainvälisesti arvostettu kenttäratsastuksen tuomari
Viime toukokuussa maailman merkittävimmässä kenttäkilpailussa Badmintonissa tuomaroinut Seppo Laine toteaa, että isoissa kilpailuissa etukäteisjännitys sulaa heti, kun tuomarin työ alkaa.
Seppo Laineen tuomarointi Badmintonissa sai kiitokset brittien Horse&Hound -lehdessä, jossa hänen työstään todettiin, että tuomari ei kuvia kumarrellut vaan antoi pisteitä siitä mitä näki. Kuva: Seppo Laineen albumiTämän viikon Hevosalan Helmi Seppo Laine on kilpaillut menestyksekkäästi kenttä-, koulu- ja esteratsastuksessa vuosikymmeniä aina 2000-luvun alkuun asti. Valmentajana ja opettajana hän on avannut kehityspolkuja lukuisille ratsastajille, ja kenttäratsastuksen tuomarina noussut kansainvälisesti arvostettuun asemaan.
Kymmenen vuoden ajan Laine piti valmennustallia Janakkalassa Risto Toivosen kanssa ja kun paikka 2003 myytiin, tarjosi Hattulassa sijaitsevan Suontaan kartanon omistaja Cecilia Rosenlew ”lyhytaikaista evakkopaikkaa”. Evakkomatka piteni ja tänä päivänäkin Laine valmentaa Suontaassa ja järjestää vuosittain kartanon tiluksilla kansalliset kenttäratsastuskilpailut. Nykyään kartanon omistaa Rosenlewin tytär Ellen Rydbeck, joka on lapsesta lähtien ollut yksi Laineen valmennettavista.
Kenttäratsastuksen FEI-tuomarioikeudet Laine sai vuonna 1999 ja korotuksen korkeimmalle tuomaritasolle 2007. Etenkin reilun kymmenen viime vuotta Laineelle on sadellut kutsuja kenttäratsastuskilpailujen tuomaristoon maailman eri kolkille.
Tänä vuonna Laine tuomaroi maailmankuulussa Badmintonin kenttäkilpailussa kilpailun päätuomaristossa yhdessä Iso-Britannian Anne-Marie Taylorin ja Sveitsin Christian Landoltin kanssa. Kutsun Laine sai jo vuoden 2020 kilpailuun, mutta koronapandemian vuoksi kilpailua ei järjestetty kahtena viime vuotena.
”Badminton on niin suuri kilpailu, että sen suuruutta on vaikea kuvailla, se pitää kokea. Ennen tapahtuman alkua tuntui paineita olla tuollaisessa kilpailussa tuomarina. Mutta kun on paikalla ja pääsee työhön, ei siinä enää ajattele kisan suuruutta, vaan tilalle tulee tuomarin rutiini. Hyvä adrenaliini vapautuu ja sitä toimii kuten missä tahansa kilpailussa.”
Badmintonin jälkeen Laine kertoo olleensa mielissään Horse&Hound-lehden maininnasta, jossa heidän työstään todettiin, että tuomarit eivät kuvia kumarrelleet, vaan antoivat pisteitä siitä mitä näkivät.
”Valmennuksessa haaste on kiireisyys kaikessa. Turvallisuuden takia kenttäratsastuksessa on tärkeää vakiinnuttaa taso, ennen kuin ratsukot siirtyvät korkeammalle tasolle.” Seppo Laine
Seppo Laineen valitsi Hevosalan Helmeksi Kari Haimi, joka toteaa Laineen olevan kansainvälisesti erittäin tunnettu ja arvostettu henkilö kenttäratsastuksessa.
”Seppo on tänä vuonna varmaankin eniten maailmalla kiertänyt suomalainen ratsuihminen”, Haimi veikkaa.
1. Seppo Laine, kerro toiminnastasi hevosalalla, millaisen tien olet kulkenut tähän pisteeseen?
”Suuri vaikutus uravalintaani oli, että olen Ypäjältä kotoisin ja koulumatkani kulki tallialueen läpi. Ensimmäinen ratsastuksenopettajani oli olympiakenttäratsastaja Ilmari Haimi. Siitä lähti into. 1972, kun Suomen ratsastusopisto perustettiin, oli Kari Haimi toinen opettajista. Silloin sain ratsastaa ja kilpailla hyvillä hevosilla, mikä sysäsi vauhdilla ratsastustani eteenpäin, junnujen maajoukkueeseen asti.”
”1976 kävin Ypäjän ensimmäisen lyhyen ROK-kurssin ja pidemmän 1979. Armeijassa olin Niinisalon viimeisissä ratsastusurheilujoukoissa. Oma kilpaurani kesti 70-luvun alusta 2000-luvun alkupuolelle eri lajeissa. Olen ollut Ypäjällä opettajana ja ehtinyt pitää omaa valmennustallia ennen Suontaan kartanoon asettumista liki 20 vuotta sitten.”
”Tällä hetkellä arviolta 15 viikkoa vuodestani menee ulkomailla tuomarointiin. Tänä vuonna olen vielä lähdössä Japaniin ja Kolumbiaan kenttäkilpailutuomariksi.”
2. Mistä opista tai vinkistä on ollut sinulle eniten hyötyä jokapäiväisessä työssäsi hevosten kanssa? Mistä oppisi olet saanut?
”Luin 1970-luvulla Pentti Sainion haastattelun Ravi & Ratsatus -lehdessä otsikolla ’Kun taito loppuu, alkaa väkivalta’. Siitä opin, että kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys ovat avainasemassa niin hevosen koulutuksessa kuin omassakin tekemisessä.”
”Perusasiat on opeteltava oikein, jotta on avaimet menestykseen pitkällä tähtäimellä. Arvostan niitä ratsastajia, jotka malttavat opetella hyvän, tasapainoisen istunnan ja apujenkäytön. Systemaattisuus ja kärsivällisyys kunniaan tänäkin päivänä.”
3. Mikä tuottaa sinulle eniten iloa ja tyydytystä työssäsi?
”Happy athlete, eli onnellinen urheilija. Tämä koskee niin hevosta kuin ratsastajaakin. Kun näen tyytyväisenä suorittavan hevosen ja eleettömästi vaikuttavan ratsastajan, se tekee minut onnelliseksi. Koulutusskaalan toteutuminen johtaa harmoniaan.”
”Olen ilolla pannut merkille huippulahjakkaan junnun Jone Illin. Hänen menestyksensä takana ovat lajia ymmärtävät vanhemmat, suunnitelmallisuus, oikeat valinnat, hyvät valmentajat, lahjakkuus ja tahto menestyä sekä vahva taidollinen pohja ratsastuskoulusta.”
4. Millaisista hevosista sytyt?
”Kenttäkilpailu on intohimoni, joten rohkeista, uteliaista ja älykkäistä, joilla on hyvä työmoraali. Silmät ovat hevosellakin sielun peili. Minun ihannehevosessani on riittävästi täysverta ja sillä on hyvä, luonnollinen ylämäkitasapaino. Pidän kookkaista, pitkäraajaisista hevosista, joilla on erinomainen laukka ja vahvat, hyväasentoiset jalat.”
5. Millaisia haasteita työssäsi on?
”Tänä päivänä työni ei ole enää puhtaasti valmennusta ja opetusta, vaan tuomarointimatkat muodostavat suuren osan työajastani. Jatkuva matkustaminen ja jetlag painavat usein.”
”Valmennuksessa haaste on kiireisyys kaikessa. Turvallisuuden takia kenttäratsastuksessa on tärkeää vakiinnuttaa taso, ennen kuin ratsukot siirtyvät korkeammalle tasolle. Olisi tärkeää, että kukaan ei kiirehtisi: ei ratsastaja, valmentaja tai sidosryhmät kuten ratsastajan vanhemmat.”
6. Miten haluaisit vielä kehittää itseäsi hevosten kanssa?
”Joka ikinen päivä oppii jotain uutta. Äskenkin tuntia pitäessäni opin taas ymmärtämään jotain paremmin. Suurin intohimoni on tällä hetkellä oppia ymmärtämään hevosten suorituksista maastoradalla enemmän. Huipputason hevosten älykkyys on ihan suunnatonta ja yllättää monesti positiivisesti. Maailmalla ollessa on myös superantoisaa keskustella ja vaihtaa mielipiteitä huippuratamestareiden kanssa.”
7. Milloin viimeksi ajattelit, että tämä on sinun juttusi?
”Varmasti just viime viikolla, Ranskassa neljän tähden kilpailuissa tuomariston puheenjohtajana. Katselin kiinalaisen Alex Hua-Tianin ja uusiseelantilaisen Tim Ricen tasapainoa ja kykyä antaa hevoselle tilaa ja aikaa vaikeilla tehtävillä. Heidän hevosensa saivat rauhassa keskittyä työhönsä. Se oli todella nautittavaa katseltavaa.”
8. Kenet haluat nimetä seuraavaksi Hevosalan Helmeksi ja mistä syystä?
”Kimmo Kinnunen ansaitsee paikan tähän joukkoon. Aloitin vakavasti kenttäkilpailun 70-luvun puolivälin jälkeen ja Kimmo oli idolini. Kimmon menestys ratsastuksen eri lajeissa on huikea. Kilparatsastuksen lisäksi hän on tehnyt pitkäaikaista työtä ratsastuskouluyrittäjänä ja tarjonnut kehittymismahdollisuudet tosi monelle nuorelle ratsastajalle. Edelleen Kimmo jaksaa kouluttaa hevosia ja ratsastaa säännöllisesti.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
