Kattava data on yksi raviurheilun vahvuuksista ‒ tiedolla johtaminen auttaa arjen työn organisointia

Anna-Mari Mattila peräänkuuluttaa kolumnissaan tiedolla johtamisen tarjoamia mahdollisuuksia. Kuva: Elina Paavola

Raviurheilussa olisi hyvät edellytykset johtaa toiminnan kehitystä tiedolla, tehdä oikeaan tietoon perustuvia päätöksiä. Johtaminen kaipaisi tuekseen ajantasaista tilannekuvaa ja tulevaisuuteen suuntaavaa tietoa.

Oikeaa tilannekuvaa saadaan muodostettua analysoimalla dataa, jota raviurheilussa riittää sekä esimerkiksi keräämällä tietoa ja palautetta asiakkailta. Toki keskeistä ja johtamiselle olennaista tietoa ovat myös alalla tapahtuvat olosuhteiden ja markkinan muutokset. Tietoon ei pidä kuitenkaan tieten tahtoen hukuttautua.

Tiedolla johdettu toiminta ja sen kehittäminen eivät siis perustu arvaukseen, tuuriin tai mielipiteisiin, vaan taustalla on aina dataa ja siitä saatavaa informaatiota jalostettuna ymmärrykseksi, johon päätöksenteko perustuu.

Kattava data on yksi alamme isoista vahvuuksista.

Ravialalla puhutaan paljon siitä, että tietoa ei hyödynnetä, sillä ei johdeta. Pelätään, että päätöksentekoa ohjaa pikemminkin oman edun tavoittelu tai mielipiteet.

Suomen Hippoksen ylläpitämästä datasta saisi suht nopeasti muodostettua lähtökohdan toiminnan kehittämiselle. Kehitetään sitten jotain aluetta tai ravirataa, oman radan nuorisotoimintaa tai yleisesti ravipäivien jakoa ja sarjasuunnittelua.

Kuinka paljon meillä on omalla alueellamme harrastajia, ammattilaisia, nuoria? Entä hevosia ja hevosenomistajia? Mihin suuntaan nämä luvut ovat kehittyneet?

Huomionarvoisia kysymyksiä ovat myös, mitkä ravitapahtumat ovat toimineet missäkin mielessä. Mistä meille tullaan ajamaan kilpaa? Onko sarjat varmasti suunniteltu tietoon pohjautuen? Mitä voimme päätellä pelivaihdoista?

Jos harrastajamäärässä näkyy laskeva trendi on syytä istua alas ja keksiä keinot suunnan kääntämiseen. Jos alueella ei ole poniravinuoria datan valossa niin ei niitä sitten ole. Tässä lajissa on vaikea kilpailla piilossa, joten voimme luottaa hyvään dataamme.

Hevosia tai poneja ei riitä lähtöihin, jos lähekkäin olevilla radoilla on liian samanlainen sarjatarjonta.

Suomen Hippoksen datan valossa sekä poniajolupien että hevosajolupien korttikurssit tulevat helposti ja nopeasti täyteen alueilla, joilla on ravikoulu. Monilla muilla alueilla painiskellaan sen ongelman kanssa, että kursseja ei saada kasaan. Ravikouluun investointi on datankin valossa perusteltua, jos lajin pariin halutaan uusia ihmisiä.

Käytössämme olevan datan laadusta tulee pitää huolta koko ajan, jotta se ohjaa meitä oikein. Jos hevosta ei enää ole, tieto pitää ilmoittaa. Valmennuslistalla ei kannata pitää poneja tai hevosia, joilla ei ole enää aikomustakaan kilpailla. Hevosia kuljetetaan kilpailupaikoille talleilta, missä ne asuvat ja missä niitä valmennetaan. Hevosenomistajien asuinpaikkaan perustuvat tilastot kertovat millä alueilla on paljon hevosenomistajia (mikäli Heppa- järjestelmään on päivitetty ajantasaiset asuinpaikkatiedot), mutta tästä ei voi suoraan päätellä, missä on hevosia enemmän tai vähemmän.

Nykytilanteen pohjalta, tietoa analysoiden ja sillä johtaen, pystyy hyvin muodostamaan yhdessä eri osaajien kanssa toimintasuunnitelman ja selkeät tavoitteet ja mittarit onnistumiselle.

Toimenpiteiden vieminen käytäntöön on vielä tärkeämpää, kuin suunnittelu. Mutta tiedolla johdettuun suunnitelmaan on helppo sitoutua ja sen onnistumista on hyvät edellytykset mitata jatkuvasti.

Selkeät tavoitteet ja niiden mittaaminen motivoivat myös ihmisiä parempiin tuloksiin. Valintoihin ja suunnitelmiin sitoudutaan paremmin, ne eivät tunnu toisten mielipiteitä tai tavoitteilta.

Avainasemassa tiedolla johtamisen kulttuurissa on se, että henkilöstö ottaa tiedon käytön osaksi omaa työtään ja kokee hyötyvänsä siitä aidosti.

Alamme hyvät tietolähteet ja niiden hyödyntäminen voisi olla kiinnostava teema myös eri tiedolla johtamisen ja datan hyödyntämisen tapahtumissa. Voisimme jalkautua enemmän kertomaan lajista eri foorumeihin kattavan datamme ja sen hyödyntämisen näkökulmasta. Samalla laji ja sen monipuolisuus tulisi tutummaksi.

Tiedolla johtaminen on arjen työn organisointia ja päätöksenteon tukemisesta datan ja kokemustiedon avulla. Datan merkitys ja hyöty on kompleksisessa alamme päätöksenteossa erityisen tärkeää. Ala tarvitsee yhteistä ja nopeasti päivittyvää tilannekuvaa toiminnan onnistumiseksi. Tiedolla johtaminen mahdollistaa siirtymisen lobbaamisen kulttuurista tavoite- ja ratkaisukeskeiseen kulttuuriin. Sen voi aloittaa nyt heti, kiitos hyvän ja monipuolisen datamme.

Kirjoittaja on digitalisaation kehittämisestä innostunut IT-ammattilainen, joka on uppoutunut raviurheiluun alalta ammattia itselleen hakevan lapsensa kautta.