Traktorihuollon runkona ovat yhä sopimushuoltoyrittäjät – alaa vaivaa osaajapula
Koneliikkeiden tarjoaman traktorihuollon runkona ovat edelleen sopimushuoltoyrittäjät. Näiden lisäksi isommilla koneliikkeillä on myös omia huoltopisteitä, eikä näiden keskinäisissä suhteissa ei ole tapahtunut juurikaan muutosta. Yhteistä koko huollolle on pula ammattitaitoisista asentajista.Seinäjoki
Koneliikkeiden traktorihuoltopalveluista vastaavat sekä liikkeiden omat huoltokorjaamot että yksityiset sopimushuoltoyritykset. Muun muassa Valtraa myyvällä Agco Suomella on yksityisten sopimushuoltajien lisäksi seitsemän isompaa omaa huoltopistettä. Yksi niistä on kuvan Seinäjoen huoltokorjaamo, jossa huoltotöissä on asentaja Rami Peltonen. Kuva: Arto TakalampiKoneliikkeiden valtuuttamien sopimushuoltoyrittäjien valtakunnallinen kattavuus vaihtelee merkeittäin muutamasta kymmenestä lähes sataan. Koneliikkeiden omia huoltokorjaamoita on alle kymmenen ja ne sijaitsevat yleensä omien konekeskusten yhteydessä.
Hankkijan myynti- ja jälkimarkkinointijohtajan Tapio Ärölän mukaan omille huoltokorjaamoille on selkeä syy: pula ammattitaitoisista asentajista.
”Tietyillä alueilla sopimushuoltajilla on vaikeuksia löytää asentajia. Sen vuoksi maahantuoja on kokenut tarpeelliseksi ottaa huoltotoiminnan omiin käsiin omalla riskillä ja kustannuksella.”
”Tällä varmistetaan, että huoltopalvelut löytyvät kaikissa tapauksissa”, hän linjaa.
Turun Konekeskus liiketoimintajohtaja Jouni Oksanen jatkaa, että huollosta loppuvat nyt tekijät, sillä ammattiosaajien pula on suoraa seurausta erikoishuoltokoulutuksen laiminlyönneistä.
”Rekrytointi saattaa olla pienissä yrityksissä täysin mahdotonta. Kouluopetuskaan ei yksin pelasta vaan traktoreiden valtavan teknisen kehityksen vuoksi tarvitaan myös tiivistä yhteistyötä valmistajien ja maahantuojien kesken”, hän sanoo.
Valtraa ja Fendtiä myyvällä Agco Suomella on kaikkiaan seitsemän omaa isompaa huoltopistettä ja sen lisäksi noin 75 sopimushuoltoa eri puolilla maata.
”Omien huoltopisteiden määrää on vähitellen lisätty, mutta mitään linjausta ottaa koko ketju omiin käsiin ei ole. Tilanne elää ja ratkaisut vaihtelevat tapauskohtaisesti”, huoltopäällikkö Mikko Hämäläinen korostaa.
”Jos sopimushuoltaja lopettaa tai eläköityy, silloin tulee mietittäväksi, löytyykö jatkajaa vai myykö yrittäjä huoltonsa meille.”
”Omien huoltopisteiden määrää on vähitellen lisätty, mutta mitään linjausta ottaa koko ketju omiin käsiin ei ole.” Mikko Hämäläinen
Hankkijalla on Claasin huollossa seitsemän omaa huoltokorjaamoa ja reilut 50 sopimushuoltopistettä.
Tapio Ärölän mukaan seitsemästä omasta huoltokorjaamosta viisi sijaitsee samassa yhteydessä konekeskuksen kanssa, joita on yhteensä kahdeksan.
”Jollain aikataululla omien huoltokorjaamoiden määrä todennäköisesti laajenee nimenomaan niille konekeskuspaikkakunnille, joissa omaa huoltoa ei ole. Emme kuitenkaan aja omaa verkostoa kuin käärmettä piippuun. Kun meillä on hyvät sopimushuollot, silloin meidän ei tarvitse olla aktiivisia asian suhteen”.
John Deereä myyvän Witraktorin huollosta vastaavat sekä oma korjaamoverkosto että yksityinen sopimushuoltoverkosto.
Omia huoltopisteitä on kymmenen, joista kuusi on John Deeren täyden palvelun toimipistettä, sekä kiinteää verkostoa tukevat Witraktor-piirihuoltomekaanikot. Sopimushuoltoyrittäjillä on reilut 30 kiinteää huoltopistettä varustettuna liikkuvalla huollolla.
Jälkimarkkinointipäällikkö Rami Rasin mukaan verkostoa laajennetaan edelleen, koska huolto-organisaatio on vielä varsin tuore.
”Kehitämme sekä omaa että sopimushuoltoverkostoa ja harkitsemme aina tapauskohtaisesti ja alueellisesti, kumpi malli on sopivampi. Suurin rajoittava tekijä on löytää alalle uusia työntekijöitä”, hän sanoo.
”Sopimushuolloissakin on nyt rakennemuutos käynnissä. Eläkkeelle siirtyviä ja lopettavia 1-2 työntekijän yrityksiä on paljon.” Jouni Oksanen
Massey Fergusonia myyvällä Turun Konekeskuksella ei ole omaa huoltoa vaan kaikki noin 60 huoltopistettä ovat sopimushuoltoja. Sopimushuolloista puolet on suurempia monimerkkihuoltoja.
Jouni Oksasen mukaan pienempien konekaupan toimijoiden resurssit ja volyymit eivät riitä ylläpitämään omaa huoltokorjaamoverkostoa.
”Sopimushuolloissakin on nyt rakennemuutos käynnissä. Eläkkeelle siirtyviä ja lopettavia 1-2 työntekijän yrityksiä on paljon. Yrittäjiä olisi kyllä tulossa tilalle, jos vain asentajia olisi tarjolla”, hän sanoo.
New Hollandia edustavan Agritekin huolto perustuu yksinomaan yksityiseen sopimushuoltoverkostoon. Huoltopäällikkö Matti Viinamäen mukaan järjestely toimii hyvin eikä sitä ole tarkoitus muuttaa.
”Meillä on kaikkiaan noin sata merkkikorjaamoa. Niistä 33 on Top Service -huoltopisteitä, joilla on parhaimmat edellytykset yhdessä Agritekin kanssa palvella asiakkaitamme kokonaisvaltaisesti. Niissä palveluvarustus on laajempi samoin kuin varaosapalvelu”, hän sanoo.
Lokakuun alusta NHK-Keskuksellle siirtyneen CaseIH:n jälkimarkkinointia Agritekilla on mahdollisuus tarjota vuoteen 2025 saakka.
NHK:lla Case IH:n huoltopalvelut tukeutuvat sekä olemassa oleviin omiin NHK-palvelukeskuksiin sekä sopimushuoltoverkostoon, jonka kartoitus on parhaillaan käynnissä. Sopimuskumppanit yhtiö julkistaa aikanaan.
Zetoria, Deutz-Fahria ja Weidemannia myyvällä H.C. Petersen Finland Oy:llä eli HCP:llä on 60 itsenäistä sopimushuoltoyrittäjää, joista osa huoltaa kaikki yrityksen merkit, toiset osan niistä.
”Sopimushuoltoverkostokin elää koko ajan osan lopettaessa ja uusien aloittaessa”, sanoo huoltopäällikkö Toni Seppälä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





