Uusperhe on mahdoton yhtälö, mutta tietty asenne saa arjen onnistumaan
Tiedän enemmän eronneita kuin onnellisesti yhdessä olevia uuspareja. Muistan myös erään pariterapeutin sanat, että uusperheelliset ovat vaikeimpia asiakkaita.
Noin joka kymmenes lapsi Suomessa kasvaa uusperheessä. Kuvan perhe ei liity juttuun. Kuva: Sanne KatainenMuistan erään pariterapeutin sanoneen, että uusperheelliset ovat vaikeimpia asiakkaita. On otettava huomioon niin monen ihmisen toiveet, tunteet ja odotukset. Pariterapeutin on vaikea tarjota kompromissiratkaisuja, kun sellaisia ei yleensä ole, jotka miellyttäisivät jokaista osapuolta.
Minulla ei ole itselläni kokemusta uusperheestä. Olen katsonut tilanteita vain ulkopuolisin silmin.
Tuttavien tarinoita kuunnellessani olen tullut siihen johtopäätökseen, että uusperheen pyörittäminen on lähes mahdoton yhtälö. Tiedän enemmän uusperheellisiä eronneita kuin onnellisesti yhdessä olevia.
Uusperheen perustaminen leskeyden jälkeen on tosin varmasti luonnollisempaa ja helpompaa, koska mukana ei ole puolison entistä kumppania.
Ajattelen, että uusperheessä armo on vastaus lähes jokaiseen arjen ongelmaan. Se tarkoittaa anteeksiantoa ja toisen asemaan asettumista. Armoa pitäisi löytyä jokaisen aikuisen sydämestä, mutta usein se unohtuu tunteiden kiihkossa.
Jos kamppailet uusperheen ongelmien kanssa, suosittelen katsomaan arkisia tilanteita syvemmälle.
Mieti puolisosi entistä vaimoa tai miestä. Tuomitseminen ei auta, vaikka hän käyttäytyisi kuinka lapsellisesti tai itsekkäästi. Hän ei ole ehkä vieläkään päässyt täysin yli rakkauden päättymisestä ja siksi purkaa katkeruuttaan teitä kohtaan. Ehkä hän on uupunut siitä, että vastuu lasten hoidosta ja kasvatuksesta on enemmän hänellä kuin puolisollasi eikä hän edes muista, milloin on viimeksi saanut hengähtää.
Ex-puolison sydän voi myös edelleen haljeta, kun vuoronvaihtopäivinä lapset ottavat reppunsa ja kääntyvät vilkuttamaan hänelle. Hänen mielessään pyörii vain lause: älä itke.
Armoa pitäisi löytyä jokaisen aikuisen sydämestä, mutta usein se unohtuu tunteiden kiihkossa.
Ajattele, jos sinä olisit puolisosi exän asemassa? Osaisitko olla kuin tyyni järvi? Kehotan sinua antamaan anteeksi puolisosi exälle hänen ikävät lauseensa, vaikka hän ei sitä itse osaisi tehdä. Mikäli mahdollista, tärkeää olisi keskustella yhdessä mieltä hiertävistä asioista mielellään kasvokkain.
Bonuslapsi saattaa kapinoida teidän perheenne ruokavalintoja tai ruutuaikasääntöjä vastaan. Pahimmillaan bonuslapsi karkaa luotanne oikeaan kotiinsa. Lapsen sydämeen on vaikeaa istuttaa kahta kotia, kun hän kaipaa entiseen kotiinsa.
Bonuslapsikin kaipaa pohjimmiltaan yhteyteen. Ehkä hän tarvitsee aikaa muutokseen sopeutumiseen tai sitten hän ei koskaan pysty hyväksymään kahden kodin mallia, ja sekin on täysin ymmärrettävää. Katso lapsen haasteiden taakse, ota asiat puheeksi ja kohtaa hänet lempeydellä ja myötätunnolla.
Minusta paras ratkaisu uusperheongelmaan olisi eri osoitteissa asuminen. Vaikka kuinka kaipaisi uuden rakkaansa luo, on monesti parempi sekä lasten että oman jaksamisen kannalta, että asutaan eri kodeissa. Suhdekin säilyy tuoreena kuin keväinen luonto.
Olen silti niin ylpeä teistä harvoista, jotka olette onnistuneet pitämään uusperheen yhdessä, suhtautumaan entiseen puolisoon ja mahdollisiin bonuslapsiin kunnioituksella. Teissä on lähimmäisenrakkautta ja armoa, kristinuskon tärkeimpiä arvoja.
Kirjoittaja on teologian maisteri ja MT:n toimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





