Alussa oli maustamaton rahka, vispikerma ja ananastölkki – nykyään rahkaa voi syödä vaikka pitkin päivää

Välipala- ja leivontarahkat ilmestyivät maustamattomien rahkojen rinnalle kaupan kylmähyllyyn 2010-luvun alussa. Kuvituskuva. Kuva: Jarkko Sirkiä

Jos suomalainen haluaa nauttia hapatettuja maitotuotteita, valinnanvaraa piisaa melkoisesti. Viime vuosikymmeninä erityisesti rahkat ovat vallanneet marketeista hyllymetrejä.

Nykyään rahkaa voi nimittäin nauttia monenlaisessa muodossa pitkin päivää. Ehkäpä aamulla maistuisi maustamaton rahka, jälkiruuaksi ihanan suklainen tai marjainen herkuttelurahka, kahvitauolla rahkapulla ja ennen treeniä erityisen proteiinipitoinen rahka?

Vielä vuosituhannen alussa rahkan tutuimmat käyttötavat liittyivät leivonta- ja jälkiruokakäyttöön.

”Aika moni muistaa, että vispattua kermaa ja tölkkiananasta yhdistetään maitorahkaan ja saadaan sillä tavalla jälkiruokaa”, kertoo välipalojen kategoriajohtaja Jenni Lindell Valiolta.

Tällaisten perinteisten rahkareseptien ainekseksi tarvitaan nimenomaan maustamatonta rahkaa, joka on edelleen vuodesta toiseen Valion myydyin rahkatuote. Kyseessä on Lindellin mukaan niin perinteinen tuote, että maustamattoman rahkan valmistamisen aloitusvuosi on painunut Valiolla historian hämäriin.

Rahkan täyteläinen maku sopii monen muun maun kylkeen. Tässä herkussa marjarahka on saanut pinnalleen roseepippureita. Kuva: Jaana Kankaanpää

Rahkan käyttötavat alkoivat laajentua 2010-luvun alussa, kun maustamattoman rahkan rinnalle alkoi ilmestyä välipala- ja leivontarahkoja. Välipala- ja leivontarahkojen ero piilee yleensä siinä, että leivontarahkoissa on enemmän lisättyä makeutta.

Kuten mikään muukaan ruokaan liittyvä ilmiö, myöskään rahkabuumi ei syntynyt tyhjiössä, Lindell huomauttaa. Valmiiksi maustetut leivontarahkat vastasivat kiireisen arjen ja helpon leivonnan tarpeisiin.

Välipalarahkat ovat osa suurempaa ilmiötä, eli ruokakulttuurin välipalaistumista. Samoihin aikoihin ja samasta syystä kauppojen hyllyihin alkoi ilmestyä esimerkiksi välipalakeksejä.

Rahkan suosio välipalana ei näytä Lindellin mukaan laantumisen merkkejä. Maustamaton rahka on selkeästi myydyin rahka, kun taas maustetuissa valikoima ja preferenssit ovat pirstaloituneempia.

”Välipalarahkaa on joka makuun, sillä niitä saa sileänä ja pohjahillolla, sokerilla ja makeutusaineilla, tutuilla ja eksoottisilla mauilla”, Lindell listaa.

Rahkan monikäyttöisyys johtuu sen paksusta ja täyteläisestä rakenteesta sekä korkeasta proteiinipitoisuudesta, Lindell kertoo.

Rahkan valmistusprosessi eroaa serkkujensa, kuten jugurtin ja viilin, valmistamisesta erityisesti siinä, että rahkaa valmistettaessa hapatetusta massasta erotetaan keskipakoisvoiman avulla nestemäistä heraa. Lopputuloksena syntyy rahkan paksu rakenne ja korkea proteiinipitoisuus.

Maustamatonta rahkaa voi tietenkin syödä ihan sellaisenaan välipalaksi, mutta monet kaipaavat rahkan höysteeksi muitakin makuja. Lindellin mukaan rahka on siitä kiitollinen maustettava, että siihen voi upottaa suunnilleen millä tahansa tyrnistä toffeeseen ja kotoisista mustikoista eksoottiseen passionhedelmään.

Jouluna suomalaisten rahkaan liittyvä luovuus pääsee erityisen selvästi valloilleen, kun jälkiruokana tarjoillaan piparkakku-, luumu- ja mangorahkaa sekä montaa muuta rahkapitoista herkkua.

Rahka mehevöittää monet leipomukset, kuten tämän omenakakun. Kuva: Jaana Kankaanpää

Rahkaa ja muita hapanmaitotuotteita valmistetaan toki muuallakin kuin Suomessa, mutta suomalaistuotteilla on Lindellin mukaan muutama ässä hihassaan.

”Suomalainen maito on puhdasta ja se maistuu raikkaalta. Lisäksi suomalaistuotteilla on maailmalla laadukas ja turvallinen maine.”

Valion rahkojen tärkein vientisuunta on Ruotsi, ja eniten ulkomaille viedään makeita välipalarahkoja.

Suomessa leivontarahkoina myytävät tuotteet löytyvät Ruotsista välipalahyllystä, Lindell kertoo, ja myös moni suomalainen on löytänyt tuotteet syötäväksi sellaisenaan leivontakäytön sijaan.

Lindellin mukaan makumieltymyksissä ruotsalaiset eroavat suomalaisista kokeilunhalussaan.

”He ovat suomalaisia kiinnostuneempia eksoottisemmista mauista kuten maustemauista ja seljankukasta”, Lindell kuvailee.