Intohimoinen ojittaja
Salaojittaminen on ollut 89-vuotiaan Altti Päiviön intohimo. Työn jäljet näkyvät läntisen Suomen pelloilla aina Lappiin asti.
Ensimmäisen tilinsä Altti sai 14-vuotiaana pokasahalla ja kirveellä. Hän kuori Asseri-enonsa kanssa talven pöllejä Kiikoisten Kallin metsässä.
”Ensimmäisen tilipussin muistaa ikänsä. Tienestit riittivät polkupyörään, ja entisöity pyörä on edelleen hyvässä kunnossa”, Päiviö kertoo.
Jari Rauhamäki on koonnut salaojitusurakoitsijan värikkään elämäntarinan kirjaksi. Päiviö halusi, että lapsenlapset voisivat lukea, millaista papan elämä on ollut.
Altti oli vasta vähän yli 10-vuotias, kun hänellä ilmeni orastavia liikemiehen taitoja. Peron kauppa maksoi kosseille rahaa harakan ja variksen munista ja poikasista.
”Munista sai kymmenen penniä ja poikasista 20 penniä. Me pojathan tietenkin kuljettiin lintujen pesillä. Äiti ei tykännyt, kun housut menivät rikki.”
”Lautakunnan kokouksessa SDP:n edustaja sanoi, että Päiviötä ei voi ottaa enää metsätöihin, koska sillä on salaojakone.”
Altti Päiviö syntyi 1936 Kiukaisten Paneliassa punikkisukuun ja pienviljelijäperheeseen. Äiti Bertta oli ollut vain kolmen vanha, kun hänen isänsä ammuttiin Hennalan vankileirillä vuonna 1918.
”Sen tähren äite oli aika kiukkuinen ihminen, ja minulla on ollut samanlainen luonto”, Altti Päiviö myöntää.
Bertta-äiti oli perustamassa Panelian työväenyhdistyksen naisosastoa, ja myös Altti oli nuorena miehenä kova sosialisti. Punaväri lähti, kun hän ei kelvannut hakkaamaan kunnalle halkoja.
”Lautakunnan kokouksessa SDP:n edustaja sanoi, että Päiviötä ei voi ottaa enää metsätöihin, koska sillä on salaojakone. Pienet asiat voivat muuttaa ihmisen elämän. Sen jälkeen en mennyt yhteenkään työväenyhdistyksen kokoukseen ja lopetin myös työväenlehtien tilaukset.”
Lopulta Alttikin kelpasi keväällä metsätöihin. Halukkaita ei ollut jonoksi asti, koska lunta satoi poikkeuksellisen paljon.
Armeijan jälkeen Päiviö meni kokemäkeläiselle Hemmilälle salaojitustöihin. Työmiehestä tuli yrittäjä 1961, kun Päiviö, Eero Suominen ja Keijo Palomäki saivat Panelian Osuuspankista lainan salaojakoneen ostamiseen.
1960-luvulla isäntien mielenkiinto peltojen salaojitusta kohtaan lisääntyi, mikä auttoi Päiviö & Kumppaneita kasvamaan. Altista kehkeytyi porukan nokkamies ja lopulta yrityksen ainoa omistaja.
”Pojat olivat niin huonoja päättämään asioista, että minusta tuli automaattisesti kolmikon johtaja.”
1960-luvun lopulla yrityksen työmaa-alue laajeni Lapväärttiin ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Se oli välietappi matkalla Oulun seudulle ja Lappiin, jossa Päiviön koneet ojittivat 15 vuoden aikana kymmeniä tuhansia hehtaareja.
Altti Päiviö
Altti Päiviö on vuonna 1936 Kiukaisten Paneliassa syntynyt salaojitusyrittäjä.
Asuu vaimonsa Irma Päiviön kanssa Paneliassa, joka kuuluu nykyään Euraan.
Yhteensä kolme aikuista lasta. Nuorin poika Topi Päiviö jatkaa salaojitusyrityksen toimintaa. Päiviön toinen intohimo on ollut matkustaminen.
Lapin-reissut olivat suuria seikkailuja. Ensimmäinen työmaa sijaitsi Rovaniemen kunnalliskodin pellolla, joten lähellä pyöri paljon nuoria naishoitajia.
Ojitusmiehet saivat pitää hauskaa, mutta työt piti aina aloittaa ajoissa aamulla. Uni ei aluksi tullut silmään Satakunnan pojille, koska he eivät olleet tottuneet valoisiin kesäöihin.
Päiviö oppi myös tanssimaan Rovaniemellä Lapinportin kapakassa.
”Yksi paikallinen nainen kysyi ravintolassa, miksi en tanssi. Lupasin lahjoittaa 500 markkaa sotainvalidien keräykseen, jos hän opettaa minut tanssimaan. Rovaniemen sotaveteraanit saivat rahansa.”
Kerran hän meni erääseen taloon kysymään, onko tilalla tarvetta salaojitukselle. Yrittäjä kutsuttiin viinanhuuruisiin juhliin, ja hänelle sijattiin peti talon perähuoneeseen.
”Aamuyöllä havahdun siihen, että viereen tunkee alaston nainen. Pian huoneeseen tupsahti myös talon isäntä, jonka suurin kiukku kohdistui emäntään.”
Muutaman päivän päästä Altti Päiviö palasi rikospaikalle, ja sopimus reilun kymmenen hehtaarin ojituksesta syntyi leppoisissa tunnelmissa.
”Huomasin, että kalsarini oli lyöty kuuden tuuman naulalla viereisen huoneen takaseinään.”
Lapissa talo huolehti aina salaojitusporukan ruokailuista. Yleensä kaikki sujui hyvin, mutta kerran Muoniossa urakka loppui lyhyeen.
Päiviö heräsi aikaisin aamulla ja meni kysymään isännältä, mihin aikaan salaojittajat voisivat tulla aamukahville.
”Äijä sanoi minulle, että jätkät juo kaffetta, jos annetaan, ja jos ei anneta, jätkät on ilman.”
Äkkipikainen yrittäjä päätti heti, että he keräävät kimpsut ja kampsut. Työmaa tarkastettiin muodon vuoksi.
”Sanoin isännälle, että pellot ovat niin huonot, että parasta kun menet rautakauppaan, ostat lapion ja rupeat ojittamaan itse. Jätkät lähtevät muualle.”
Naapuritaloissa kiiteltiin Päiviötä siitä, että hän laittoi keljumaisena tunnetun miehen kuriin. Vuosikymmeniä myöhemmin Lapin-lomallaan Altti kävi tapaamassa samaista isäntää.
”Vanha isäntä oli nyt mukava ja keitti kahvit ilman piruilua.”
Altti Päiviö haluaa kiittää kaikkia maanviljelijöitä yhteistyöstä. Monista tuli elinikäisiä ystäviä.
”Isännät ja emännät ovat vetäneet minua eteenpäin. Koneeni eivät ole seisoneet edes hiljaisina aikoina.”
Altti Päiviön ensimmäinen avioliitto päättyi eroon. Vuonna 1982 miehen elämään tuli käänne, kun salaojitusporukka oli töissä Tyrnävällä. Alttikin lähti muiden mukana tanssiravintola Merikoskeen Ouluun.
Paikalla oli myös oululainen Irma tyttökavereineen.
”Satakunnan poikien murre oli sellaista, että eihän me ymmärretty puoliakaan heidän puheestaan”, Irma Päiviö naurahtaa.
Altti ja Irma Päiviö menivät naimisiin 1980-luvun lopulla. Heidän poikansa Topi Päiviö jatkaa isänsä perustamaa salaojitusyritystä. Virallisesti sukupolvenvaihdos tapahtui 2014.
Salaojittaminen on kehittynyt valtavasti niistä ajoista, kun Altti aloitti hommat lapiolla ja rautakangella. Työ on silti yhä kausiluonteista.
Pääpaino on nyt täydennys- ja uudistusojituksissa. Tilakoon kasvamisen myötä ojitusten pinta-alat ja urakoiden kokonaishinnat ovat aiempaa suurempia.
”Minun aikanani isännille mentiin tekemään tarjouksia kahden hehtaarin urakoista, ja nyt pinta-alat voivat nousta sataan hehtaariin”, Päiviö kertoo.
89-vuotias Altti Päiviö toimii yhä Topin juoksupoikana Salaojitusyhtiö Päiviö Oy:ssa.
”Äijä sanoi minulle, että jätkät ottaa kaffetta, jos annetaan, ja jos ei anneta, jätkät on ilman.”
Salaojittaminen, kesäpaikka ja matkustaminen ovat olleet Altin tärkeimmät harrastukset. Hän laskee käyneensä peräti 60 maassa.
Päiviö on pärjännyt satakuntalaisella murteellaan niin Kiinan muurilla kuin Rion karnevaaleilla.
”Olemme pitäneet firman pikkujouluja esimerkiksi Unkarissa, Venäjällä ja Thaimaassa, ja veimme ulkomaille usein työntekijät rouvineen.”
Pankinjohtaja kehotti monesti Päiviötä lomauttamaan työntekijät talvikaudeksi. Altti halusi kuitenkin pitää miehet töissä ympäri vuoden.
Jos Luoja suo, heinäkuussa 2026 juhlitaan Altti Päiviön yhdeksänkymppisiä.
”Kun täytän 90 vuotta, tanssin vielä valssin.”
- Osaston luetuimmat
