Karut luvut: Nuorten yleisin mielenterveyden häiriö liittyy kahvipöydän ”harmittomiin” kommentteihin ‒ hoito on vaikeaa ja kuolleisuus korkea

Miten kommentoit tarjolle tuotuja munkkeja? Lapset ja nuoret samaistuvat aikuisten kielteisiin kommentteihin omasta kehostaan. Kuva: Pekka Fali

Oulun Diakonissalaitoksen säätiö muistuttaa, että nuorista joka viides oireilee syömisellään ja on riskissä sairastua syömishäiriöön. Kyseessä on nuorten yleisin mielenterveyshäiriö.

Suomessa syömishäiriön on varhaisaikuisuuteen mennessä sairastanut 10,5 prosenttia nuorista aikuisista. Syömishäiriöiden hoito on pitkäkestoista ja kuolleisuus korkea.

Säätiön tiedotteessa huomautetaan, että vaikka syömishäiriöt tiedostetaan yhä paremmin, arkipäivän kevyeen keskusteluun mahtuu yhä hyvin vahingollista puhetta ruuasta. Esimerkiksi kommentit ”tämän aterian jälkeen pitääkin käydä pitkällä lenkillä” tai ”tämä ei ole mitään terveysruokaa” voivat johdatella nuorta ajattelemaan ruokaa ja liikuntaa palkintojen ja rangaistusten lähteenä.

Laillistettu ravitsemusterapeutti ja syömiskäyttäytymisen tutkija Marjukka Nurkkala kirjoittaa säätiön blogissa, että edellä mainitut toteamukset voivat olla syömishäiriöriskissä olevan ja syömishäiriötä sairastavan korville kuin bensaa liekeille.

”Ne ovat omiaan vahvistamaan syömishäiriöajattelua, jos siemen on jo kylvetty. Varoittelun ja rajoittamisen sijaan nuoret tarvitsevat rohkaisua ja sallivuutta syödäkseen riittävän paljon kehon viestejä kuunnellen.”

Ei riitä, että aikuiset välttävät kommentoimasta lasten ja nuorten kehoja vaan heidän olisi pidättäydyttävä myös itseensä ja muihin aikuisiin kohdistuvasta kritiikistä.

”Lapset ja nuoret omaksuvat saman suhtautumisen kuin mitä näkevät ja kuulevat ympärillään”, Nurkkala kirjoittaa.

”Sisäinen puhe on usein automaattista eikä lapsi suhtaudu kriittisesti aikuisilta omaksuttuun tapaan. Nuoruudessa silmät voivat avautua tarkastelemaan näitä opittuja malleja tarkemmin, mutta sisäinen puhe on usein niin syvällä, ettei sitä välttämättä tiedosta.”

Nuoruus on erityisen haavoittuvaa aikaa ulkonäön ja kehonkuvan suhteen, Nurkkala muistuttaa.

”Miten tuemme ja vahvistamme myönteistä kehonkuvaa ja tasapainoista ruokasuhdetta, jotta emme puheillamme lisää riskiä syömishäiriöille? Sydänliiton Neuvokas perhe on julkaissut ammattilaisille huoneentaulun, mitä meidän kannattaa vähentää ja mitä lisätä puheessamme ja toiminnassamme, jotta edistämme kehorauhaa.”

”Huoneentaulu saisi riippua urheiluseuratoimijoiden ja vanhempien virtuaalisilla seinillä ohjaamassa myönteisen keho- ja ruokapuheen äärelle.”