Abijuhlissa Keuruulla vuonna 1970 Jarmo Koski pukeutui Zorroksi. Kuva: Jarmo Kosken kotialbumi
Seppo Taalasmaana tunnetun Jarmo Kosken lapset ällistyivät tv-katsojien käytöksestä – ”Miten ihmiset voivat olla niin tyhmiä?”
Näyttelijä Jarmo Koski muokkasi Seppo Taalasmaan hahmosta avarakatseisen talonmiehen. Häntä harmittaa, että vähän koulutettuja duunareita pidetään Suomessa rasisteina.
Näyttelijätyöt veivät Jarmo Kosken pysyvästi Helsinkiin. Silti keskisuomalaisuus säilyi sydämessä. ”Peltomaisemassa on jotain sykähdyttävää, kun ajaa Oriveden kautta Keuruulle.” Kuva: Kari SalonenJarmo Kosken kasvot ovat monille suomalaisille tutut Salattujen elämien Seppo Taalasmaana. Näyttelijä on jättänyt ison muistijäljen myös lapsiin yli 2 000:lla ääniroolillaan animaatioissa.
Koski on antanut äänensä esimerkiksi Nalle Puhille, Matka maailman ympäri 80 päivässä -sarjan Passepartoutille ja Teletappien Tiivi-Taaville.
”Yhteen aikaan tein lähes kaikki Ylen lastentuotantojen pääroolit. Minulle tarjottiin myös Muumipeikon roolia, mutta tajusin, että en voi olla ihan jokaisessa lastenohjelmassa. Suosittelin tuttua näyttelijää Rabbe Smedlundia, ja hänestä tulikin Muumipeikon ääni”, Koski kertoo.
Tapaamme Itä-Helsingissä, jossa Keski-Suomen kasvatti on asunut jo 40 vuotta. Sanna Kajander-Ruuthin muistelmateos (S&S) näyttelijästä ilmestyi vastikään.
Koski päätyi ääninäyttelijäksi nukketeatterin kautta 1980-luvulla. Ensimmäisessä animaatioroolissaan Koski näytteli karhua, ja kyseessä oli neuvostoliittolainen lastenohjelma.
”Olen aina kunnioittanut suuresti lapsia ja lastenkulttuuria. Minulla on luonnostaan joustava ääni, joten pystyin tekemään animaatioissa kaikki roolit.”
”Miten lapset pystyvät koulussa keskittymään 45 minuutin oppituntiin, kun lastenohjelmien kohtaukset ovat niin lyhyitä ja nopeatempoisia.”
Kosken mielestä nykyisten lastenohjelmien rytmi on liian kova. Vanhoissa animaatioissa luotettiin toiminnan sijasta enemmän tarinan voimaan.
Esimerkiksi Alfred J. Kwak -piirrossarjassa Koski piti siitä, että animaatio ei aliarvioinut lapsikatsojia. Alfredin perhe kuolee auton alle sarjan toisessa jaksossa, ja ankanpoika jää orvoksi.
Myös saippuasarjoissa jaksoa kohti kuvattavien kohtausten määrä on kaksinkertaistunut siitä, kun Koski aloitti Salatuissa elämissä.
”Miten lapset pystyvät koulussa keskittymään 45 minuutin oppituntiin, kun lastenohjelmien kohtaukset ovat niin lyhyitä ja nopeatempoisia”, hän ihmettelee.
Otaniemessä opiskelija-asunnossa oli Jarmo Kosken tiskivuoro vuonna 1971. Kuva: Jarmo Kosken kotialbumiJarmo Koski varttui seitsemänlapsisen sisarparven hännänhuippuna. Vilkkaana kuopuksena hän sai jo pikkupoikana muun perheen nauramaan.
”Otavan lasten joulujuhlassa esiinnyin ensimmäisen kerran julkisesti 6-vuotiaana. Ohjelmaan jäi tyhjä hetki ennen joulupukin tuloa, joten menin siskoni pyynnöstä lavalle höpöttelemään. Yleisö nauroi ääneen.”
Koti oli täynnä kirjoja, koska Otavan latomossa työskennellyt isä sai vapaakappaleita. Hän ohjasi näytelmiä harrastajateatterissa ja luki lapsilleen ääneen Ollin pakinoita.
Jarmo oli vain 13-vuotias, kun sydänvaivoista kärsinyt isä menehtyi.
”Isän kuolema oli kova paikka. Kun pahin henkinen järkytys meni ohi, alkoivat taloudelliset vaikeudet. Isän perustama kirjapainoyritys kaatui, velkojat nuuskivat kotiamme ja jouduimme muuttamaan omakotitalosta vuokralle yksiöön.”
Nuoruusvuosiin mahtui myös iloa, sillä Jarmo tapasi Keuruun yhteiskoulussa tulevan vaimonsa Marjan. Armeijan jälkeen näyttelijätyöt veivät Kosken pysyvästi Helsinkiin.
Näyttelijä Jarmo Koski on saanut paljon kiitosta nuorilta animaatiorooleistaan. Kuva: Kari SalonenJarmo Koski on itseoppinut näyttelijä, kuten ”Köyhän miehen Marlon Brandoksi” kutsuttu Esko Nikkari.
”Hienointa on tulla esityksen jälkeen kumartamaan yleisön eteen. Se on harjoituksen tulosta, että pystyt kaivamaan itsestäsi surun, ilon ja vihastumisen.”
1970-luvun alkupuolella presidentti Urho Kekkonen kävi katsomassa ylioppilasteatterin näytöksiä, ja Koski pääsi väliajalla kahvipöytään UKK:n kanssa.
”Raija Orasen kirjoittamassa näytelmässä murjaistiin, että Kekkosen täytyi käyttää kaksinkertaista vessapaperia, koska kaikesta hänen tekemästään lähtee kopio Moskovaan. Presidentti vain myhäili.”
Ylioppilasteatteri oli Kosken nuoruusvuosina hyvin politisoitunut.
”Taistolaisuus rupesi muistuttamaan hurmahenkistä uskonnollisuutta, kun kaikki mikä tuli Neuvostoliitosta oli hienoa.”
Koski menetti lähes kaikki eläkesäästönsä ulkomaisille sijoitushuijareille. Nuoruudessa piti laskea tarkkaan, montako lihapullaa voi ottaa lautaselle. Koski halusi olla vanhoilla päivillään vapaa taloushuolista.
”Ihmisten pitäisi luottaa toisiinsa, mutta se on muuttunut vanhanaikaiseksi. Yöunet ovat menneet ja syyllisyys on aivan kauhea. Päätin kertoa asiasta, jotta kukaan muu ei joutuisi kärsimään nettihuijauksesta.”
Elämä jatkuu, sillä Jarmo Kosken ensimmäinen lapsenlapsi on nyt seitsemän kuukauden ikäinen. Hän tuottaa suurta iloa isovanhemmilleen.
Jarmo Koski menetti eläkesäästöjä ulkomaisille sijoitushuijareille. Hän kertoo asiasta elämäkerrassaan varoittaakseen muita. Kuva: Kari SalonenJarmo Kosken esittämä Seppo Taalasmaa on Salattujen elämien rakastetuimpia hahmoja. Koski sai vaikuttaa paljon siihen, millainen persoona Pihlajakadun talonmiehestä muotoutui.
”Suomessa on hirveä klisee, että vähän koulutettu ihminen on mukamas rasisti. Halusin, että Sepolla on kansanviisautta. Hän ei tuomitse homoja, eikä pidä nuorisoa myrkkynä.”
Salattujen elämien ensimmäinen jakso tuli ulos televisiosta 25. tammikuuta 1999. Iltapäivälehti kysyi arviota pilottijaksosta valtioneuvos Johannes Virolaiselta ja rouva Kyllikki Virolaiselta.
”Johannes Virolainen sanoi, että ei se ollut suomalaista meininkiä, kun mies herää sängystä kahden tytön kanssa.”
Ruokakaupassakin Koski sai ohjeita, että Sepon tulisi laihduttaa tai lopettaa juominen.
”Kouluikäisille lapsilleni se oli kauhea järkytys, kun aikuiset puhuttelivat minua Sepoksi. Miten ihmiset voivat olla niin tyhmiä, he kysyivät.”
”Suomessa on hirveä klisee, että vähän koulutettu ihminen on mukamas rasisti. Halusin, että Sepolla on kansanviisautta.”
Ulkomaanmatkoista muodostui henkireikä kuvaustauoilla.
”Kerran reissuun lähtiessä ajoin viikset pois, jotta minua ei tunnistettaisi lentokentällä. Eikös heti taksissa kuski sanonut, että mihin Seppo menee.”
Salattuja elämiä kuvattiin kahdeksasta aamulla kuuteen illalla jokaisena arkipäivänä. Pitkäaikaiset näyttelijäkollegat pottuilivat kateellisena, että sarja on ylikansallista paskaa.
”Päivittäisessä draamasarjassa näytteleminen vaati paljon ammattitaitoa. Moni ylimielinen näyttelijä vieraili myöhemmin Salatuissa elämissä, ja he olivat ihan pihalla”, Koski kertoo.
Maalaus on ehkä Jarmo Kosken pitkäaikaisin harrastus. Kuva on otettu kotona Helsingissä maalausateljeessa. Kuva: Jarmo Kosken kotialbumiJarmo Koski lopetti Salatuissa elämissä 2013, koska Sepon rooli oli ammennettu loppuun.
Kokenut näyttelijä antaa medialle kritiikkiä tähtikultin luomisesta. Hän ihmettelee, miksi lehdistö kutsuu nuoria näyttelijöitä tai surkeiden realitysarjojen osallistujia tähdiksi.
”Kun minä luin lapsuudessani Elokuva-aittaa, tähtiä olivat esimerkiksi Tauno Palo ja Ansa Ikonen.”
Salkkarien jälkeen Koski on tehnyt yhä runsaasti dubbaushommia ja näytellyt esimerkiksi Porin teatterissa ja Seinäjoen kaupunginteatterissa.
Koski on päässyt kunniavieraaksi puhumaan ääninäyttelijän työstä nuorelle yleisölle esimerkiksi Popcult Helsinki ja Tampereen Kotae Expo -tapahtumiin.
”Se oli liikuttavaa, kun aikuiset ihmiset halusivat ottaa kanssani kaverikuvia. Eräskin tärisi, koska häntä jännitti olla lapsuuden idolinsa kainalossa.”
Koski on ollut aina suosittu ääninäyttelijä, ja hän luulee tietävänsä siihen syyn.
”Olen kulkenut monien ihmisten mukana lapsuudesta aikuisuuteen. Jotkut kokevat minut isänhahmoksi, toiset kaveriksi ja kolmannet hyväksi taiteilijaksi. Palaute tuntuu hiton hyvältä, koska olen tehnyt työtä sydämestäni, yleisöä kunnioittaen ja kaikkeni antaen.”
Seitsemänkymppinen näyttelijä Jarmo Koski kertoo muistelmissaan tärkeistä töistään, pitkästä teatteriurastaan, lastenkulttuurista ja elämästään roolien takana. Kuva: Kari SalonenJarmo Koski
Vuonna 1951 Imatralla syntynyt näyttelijä. Kasvoi lapsuutensa Keuruulla.
Ylioppilas Keuruun lukiosta 1970. Opettajaopintoja.
Ensimmäinen ammattilaiskiinnitys Ahaa Teatterissa 1976. Työskennellyt näyttelijänä lastenteattereissa, kiertueteattereissa, laitosteattereissa, kesäteattereissa, radiokuunnelmissa, televisiossa, elokuvissa.
Televisiossa esitti Salatut Elämät tv-sarjassa Seppo Taalasmaata 1998–2013. Satunnaisia vierailuita sarjassa sen jälkeenkin.
Suomenkielisiä äänirooleja useissa elokuvissa ja sarjoissa, kuten Nalle Puh, Pekka Töpöhäntä, Nikke Knatterton,Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus ja Karhuherra Paddington. Muumilaakson tarinoiden uudelleenäänitetyssä versiossa poliisimestari.
Asuu Helsingissä vaimonsa kanssa. Perheeseen kuuluu kolme lasta ja yksi lapsenlapsi. Harrastaa mm. piirtämistä ja ruoanlaittoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
