
Suomenlapinkoira Jörö havaitsi mökillä veden varaan joutuneen miehen – nyt se saa sankarikoiran arvon
Helteinen päivä mökillä muuttui kamppailuksi elämästä ja kuolemasta. 7-vuotias suomenlapinkoira Jörö on yksi tänä vuonna sankarikoiran arvon saavista koirista.
Jörö valittiin yhdeksi vuoden 2025 sankarikoirista. Urotekonsa se teki omistajansa vanhempien mökillä. Kuva: Henna JäppinenMonen muistissa on todennäköisesti viime kesän paahtava hellejakso.
Silloin myös lappeenrantalainen Henna Jäppinen mietti, minne pääsisi viilentymään. Hän asuu perheensä ja suomenlapinkoira Jörön kanssa kerrostalokolmiossa.
Sopiva paikka löytyi vanhempien mökiltä, jonne Henna saapui Jörön kanssa iltakahdeksan jälkeen. Kyyveden rannassa sijaitsevalla mökillä oli myös hänen 73-vuotias isänsä.
Isä sytytti saunaa, ja tytär itse imuroi ja laittoi petivaatteita sänkyyn. Imurin ääni hurisi talossa, joten tytär ei kuullut, mitä ulkona tapahtui.
Jörö oli hihnassa pihalla.
Yhtäkkiä koira alkoi haukkua kiivaasti. Aluksi Jäppistä ärsytti eläimen haukkuminen, joka kantautuisi pitkälle järvenselkää pitkin.
”Isä sai jotenkin pidettyä päätään pinnalla toisella kädellään. Välillä hän upposi pinnan alle.”
Kun haukkuminen ei loppunut, Jäppinen juoksi katsomaan. Pihalla hän kuuli isänsä huudon: ”Henna!”
Isä oli joutunut veden varaan ja kamppaili pitääkseen päänsä pinnalla. Hän oli ajautunut noin 20 metrin päähän rannasta.
Vesi oli sameaa ja järven pohja mutainen, joten olosuhteet eivät olleet helpoimmat. Mitään pelastusrenkaaksi sopivaa ei ollut rannalla näkyvissä. Ensin tytär huusi apua, sitten hän päätti toimia itse.
Kokenut uimari ui isänsä luokse ja sai tartuttua tämän vartalosta kiinni. Kovalla taistelulla tytär ui ja veti isänsä rantaan samalla hänen päätään pidellen.
Vaikean pelastamisesta teki se, että toinen puoli isän raajoista ei toiminut kunnolla.
”Isä sai jotenkin pidettyä päätään pinnalla toisella kädellään. Välillä hän upposi pinnan alle.”
Lopulta Henna sai raahattua isänsä rantaan.
Luonteeltaan Jörö on hyvin kiltti ja läheisyydenkipeä. ”Se lähtee iloisena mukaan kaikkialle, jopa eläinlääkärille.” Kuva: Niina KuhanenIsä ja tytär jäivät pitkäksi aikaa rannalle istumaan, sillä isä oli vedessä kamppailun jälkeen väsynyt eikä jaksanut nousta heti ylös.
”Selvisi, että isä oli mennyt järveen viilentymään. Hän oli yrittänyt istua veteen mutta oli jotenkin horjahtanut ja kaatunut. Räpiköinnin seurauksena hän oli ajautunut yhä kauemmas rannasta.”
He juttelivat tapahtuneesta mökillä myöhäisiltaan asti, kunnes isä lähti muutaman kilometrin päässä olevaan kotiinsa Hennan äidin luokse.
Jäppisen mukaan Jörölle on ominaista vahtia ihmisiä tarkasti. Tuona iltana koira oli todennäköisesti asettunut pihalla sellaiseen paikkaan, että se näki sekä mökin suuntaan että Hennan isän.
”Uskon, että Jörö tunnisti, että tuolla tarvitaan apua. Isän huuto oli sen verran hätäinen.”
”Ei isä olisi sieltä omin voimin pois päässyt.”
Jälkikäteen tytär on pohtinut, mitä olisi tapahtunut, jos koira ei olisi alkanut haukkua. Missä vaiheessa hän olisi tajunnut isänsä olevan veden varassa?
Kennelliitto myöntää sankarikoiran arvoja koirille, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet ihmishengen pelastumiseen.
Henna Jäppinen kertoi läheltä piti -tilanteesta ystävilleen, jotka kehottivat häntä hakemaan Jörölle sankarikoiran arvoa.
Kennelliitto on myöntänyt 1970-luvulta lähtien sankarikoiran arvoja ja kunniamainintoja koirille, jotka ovat toiminnallaan merkittävästi vaikuttaneet ihmishengen pelastumiseen.
Jäppisen perheelle tuli iloisena yllätyksenä, että rakas lemmikki valittiin yhdeksi vuoden 2025 sankarikoirista.
Hennan isä osti koiralle lahjaksi ”hirvittävän ison” luun. Jörö on kuljettanut sitä ympäri kotia ja järsinyt sitä mielissään.
”Isä on todella kiitollinen Jörölle henkensä pelastamisesta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





