
Sumiaisten naiset perustivat uuden paikallislehden: ”Vain yksi pettymys on tullut vastaan”
Uusi paikallislehti on saanut paikallisten keskuudessa innostuneen ja myönteisen vastaanoton.Äänekoski
Sumiaisten naiset Seija Puumalainen, Helena Jääskeläinen, Päivikki Linna ja Jaana Kautto perustivat Sumialainen -paikallislehden, joka ilmestyy kahdesti vuodessa. Mukana kuvassa on päätoimittajana toimivan Jääskeläisen lapsenlapsi Louna Jääskeläinen. Kuva: Petteri KivimäkiToukokuussa Keski-Suomessa, Äänekosken Sumiaisissa ilmestyi valtakunnallinen harvinaisuus, nimittäin kokonaan talkoovoimin toteutettu paikallislehti.
Sumialainen-lehti sai alkunsa, kun paikkakunnalla vuosikymmeniä asuneet Helena Jääskeläinen ja Päivikki Linna alkoivat pohtia, että poikkeuksellisen vireän maaseutuyhteisön ihmiset, ilmiöt ja tapahtumat ansaitsisivat oman julkaisunsa.
”Istuin hämärässä oopperatalossa joulunjälkeiskonsertissa. Siinä päähän juolahti ajatus, että onhan tämä merkillinen kylä. Täällä olisi niin monenlaista asiaa kerrottavana”, Jääskeläinen muistelee.
Paikallisten ”oopperataloksi” kutsuttava paikka on Sumiaisten kylänraitilla sijaitseva konserttitalo La Kala.
”Aika pian kiteytyi ajatus, että me tarvitaan tänne oma aito paikallislehti”, Päivikki Linna sanoo.
Paikallislehti Sumialaisen päätoimitus sijaitsee keskellä kylänraittia Kuntalassa. Kuva: Petteri KivimäkiPuuhanaisiksi lehtiprojektiin tulivat mukaan pitkän uran lehtikuvaajana ja -toimittajana tehnyt Jaana Kautto sekä muun muassa paikallislehden laskutusta ja yleistä ideointia hoitava Seija Puumalainen.
Kautosta tuli Sumialaisen tuottaja ja toimituspäällikkö ja Helena Jääskeläisestä lehden päätoimittaja.
”Päivikki taas on meidän lehden yleinen tietotoimisto. Hän tuntee kaikki niin täältä Sumiaisista kuin paljon laajemmaltakin alueelta, ulkomaita myöten”, Kautto sanoo.
”Aika pian kiteytyi ajatus, että me tarvitaan tänne oma aito paikallislehti”
Ensimmäinen Sumialainen-lehden numero luotiin kevät-talven ja kevään kuluessa.
”Lehti näki päivänvalon 25.5.2025 kello viisi. Pitää muistaa mainita, että tekijöitä oli huomattavan suuri joukko. Lehdessä on runsaasti avustajien kirjoittamia juttuja”, Kautto toteaa.
Sumialainen on tabloid-sivukokoon koottu varsin tuhti ja monipuolinen kylälehti.
Artikkeleissa käsitellään muun muassa Äänekosken kaupunginjohtajan vierailua Sumiaisissa, paikallisia kesätapahtumia sekä paikallisuutisia laajalla skaalalla. Sivutaanpa yhdessä jutussa myös Sumiaisten synnyn ja asutuksen historiaa kivikaudelta lähtien.
Paikallislehdessä on paljon paikallisten yritysten ilmoituksia sekä myös persoonallinen seuranhakuilmoitus. Kuva: Petteri KivimäkiJaana Kauton mukaan uusi paikallislehti sai kyläläisten keskuudessa innostuneen ja myönteisen vastaanoton.
”Vain yksi pettymys on tullut vastaan. Lehdessä on ilmoitus, että aikuinen nainen Sumiaisista etsii poikakaveria vähintään 73-vuotiaasta miehestä, jolla ei tarvitse olla rahaa, koulutusta tai hampaita suussa. Ikävä kyllä seuranhakuilmoitus ei ole tiettävästi tuottanut yhtäkään vastausta, mutta tulkoon asia tätä kautta valtakunnalliseen tietoon”, Kautto veistelee.
”Kiinnostuneet voivat olla suoraan yhteydessä toimituksen suuntaan.”
”Meillä on vahvat perinteet kulttuurissa ja taiteessa.”
Paikallislehden toimitus kokoontuu Sumiaisten entisessä kunnantalossa Kuntalassa sijaitsevassa Kahvila Korpussa, jossa Päivikki Linna pyörittäää pitopalveluyritystään. Kuntalan tiloissa järjestetään myös erilaisia tapahtumia ja taidenäyttelyitä.
”Meillä on vahva ja edelleen elävä perinne kulttuurissa ja taiteessa. Täällä asuu ympärivuotisesti taiteilijoita”, Seija Puumalainen mainitsee.
Pysyviä asukkaita Sumiaisissa on tuhatkunta. Kesäaikaan väkiluku kolminkertaistuu, kun mökkiläiset saapuvat.
”Sen näkee ihan kylänraitilla, miten kaikki vilkastuu kesäaikaan”, päätoimittaja Jääskeläinen toteaa.
Parasta Sumiaisissa ovat ihmiset ja luonto, paikallislehden puuhaporukka julistaa. Kuva: Petteri KivimäkiPieneksi maaseutupaikaksi Sumiaisissa on poikkeuksellisen hyvä ja kattava palvelutarjonta.
Kylältä löytyvät kirkko ja seurakuntakoti, niin kutsuttu oopperatalo La Kala, kyläkauppa, kaksi parturia, urheiluhieroja ja osteopaatti, SEO-kylmäasema, ravintola, kesäravintoloita, 4H-toimisto, maaseutuasiamiehen toimipaikka, nuorisotilat, vanhustentalo, kirjasto, päiväkoti sekä alakoulu ensimmäisestä kuudenteen luokkaan.
”Lisäksi kesällä Aittatori on aktiivinen paikka, jossa paikalliset myyvät omia tuotteitaan”, Jääskeläinen vinkkaa.
Sumiaisten kylällä on myös leirintäalue.
Mikä Sumiaisissa on parasta?
”Ihmiset ja luonto, ehdottomasti. Kylä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Keiteleen ja Sumiainen-järven välissä. Meillä on kolme virallista uimarantaa”, Kautto vastaa.
Taiteilija-muusikko Emmi-Inkeri Rimpilä käveli koirineen Sumiaisten raitilla aurinkoisena elokuisena päivänä. Hän kertoi asuneensa Sumiaisissa nelisen vuotta. Kuva: Petteri KivimäkiSumialainen-lehden toinen numero on jo työn alla ja se ilmestyy loppuvuodesta.
”Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Se on sopiva tahti näin talkootouhussa”, Jääskeläinen mainitsee.
Kun lehti on taitettu ja tulee painosta, jaetaan se toimituksen väen voimin ympärivuotisesti asutettujen talojen postilaatikoihin Sumiaisten alueella.
”Ihan käsipelillä jaetaan kaikkiin postilaatikoihin mitä löydetään, reilun kahdenkymmenen kilometrin säteelle, eli koko Sumiaisten kylän kattavalle alueelle”, Kautto sanoo.
”Mehän olemme kuntaliitoksen jäljiltä nykyään Äänekosken laitakaupunkia, vaikka ihan maaseutua ollaan”, hän mainitsee.
”Sen verran korvessa ollaan, että Päivikki näki karhun yhdellä lehdenjakoreissulla”, Helena Jääskeläinen kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






