Seurantalojen avustusraha putosi yli miljoona euroa – Ylihärmässä talkoot ja keräys paikkaavat vesivahingosta koituvia kustannuksia

Nuorisoseuran puheenjohtaja Maaria Koivula-Talkkari sortteeraa vanhoja lavasteita. Kaikkea ei voi säästää, ja osan joutuu heittämään pois. Mutta mitä, siinäpä pulmaa. Kuva: Johannes Tervo

Ylihärmän nuorisoseura on monen paikallisen yhteisön ja toiminnan keskeinen kokoontumispaikka. Viime aikoina tiloissa on kuultu lähinnä työkoneiden pauketta.

Vanhahkon rakennuksen keskuslämmitystä palvelleet putket ja patterit ovat olleet johtokunnan korjaushankelistalla jo jonkin aikaa.

”Kyseessä on vanhat putkistot, joiden korjaukseen on kahdesti haettu avustusta Kotiseutuliitolta”, kertoo nuorisoseuran johtokunnan puheenjohtaja Maaria Koivula-Talkkari.

Avustuspäätös oli jälleen maaliskuussa kielteinen, mutta se olisi tullut joka tapauksessa myöhässä. Tätä ennen eräänä päivänä nuorisoseuralle menijöitä odotti ikävä yllätys.

”Kun oli kova pakkanen, putkisto oli päättänyt poksahtaa lopullisesti. Se oli kieltämättä aika karu meininki, mutta eihän siinä auttanut muu kuin ruveta käynnistämään remonttia ja pelastamaan sitä mitä pelastettavissa oli”, Koivula-Talkkari sanoo.

Aino Keskinen (vas) ja Ilona Talkkari huolehtivat talkooryhmän viihtymisestä soittamalla musiikkia salin kovaäänisistä. Kuva: Johannes Tervo

Rakennuksen lämpötilaa pidettiin yllä ja paikalla käytiin päivittäin seuraamassa tilannetta, mutta sekään ei nyt riittänyt. Lämpö tuotetaan maalämmöllä ja kahdella ilmalämpöpumpulla.

”Tilanne saatiin hallintaan ja talo pelastettua, mutta maksamaan se tulee. Vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle on lähetetty.”

Johtokunta käynnisti pian kökän, kuten talkoo-sana pohjalaisittain kuuluu, jotta remontti pääsi vauhtiin. Ammattimiesten ja rakennustarvikkeiden hankinta kuitenkin maksaa.

Kalle Ruotsala (vas) ja Erkki Keskinen touhumassa lämpöpatterin kanssa. Seinällä on kuvia vanhoista tiukkailmeisistä herroista. Kuva: Johannes Tervo

”Jos kaiken joutuu kustantamaan seuran omasta pussista, siitä tulee aika iso lovi. Kaikki puskurirahat menevät siihen. Meillä on omaa varainhankintaa ja kunta tukee avustuksin, mutta korjaukseen menevät rahat ovat heti pois kaikesta muusta. Täytyyhän ne sähkölaskut silti jatkossa maksaa.”

Kustannusarvio remontille on useita kymmeniä tuhansia euroja. 1970-luvulla rakennetun talon ongelmina ovat muun muassa rakenteisin tehdyt putkivedot.

Julkisen talouden tasapainotustoimista johtuen Kotiseutuliiton jakama avustusmääräraha on nyt yli miljoona euroa vähemmän kuin aikaisempina vuosina.

”Moni hanke saa jatkorahoitusta, ja ne menevät uusien sijasta etusijalle. Monelle seuralle tämä on katastrofaalinen tilanne, voisin ajatella. Monin paikoin seurantalo on ainoita kokoontumispaikkoja toimintoineen”, Koivula-Talkkari sanoo.

Koivula-Talkkari on mukana myös valtakunnallisen Suomen nuorisoseurat ry:n hallituksessa, jossa vaikeaa avustustilannetta on puitu.

”Siellä ollaan oltu kovasti huolissaan leikkausten vaikutuksista.”

Ylihärmässä putkiremontin varainhankintaa varten on perustettu Pelastetaan nuorisoseura! -keräys, joka on käynnissä 18.5. asti. Pienkeräysluvan poliisilta saanut keräys käytetään seurantalon putkiremonttia varten.

Tänä vuonna Kotiseutuliiton avustussummat ovat keskimäärin 7 500 euroa. Julkisen talouden tasapainotustoimista johtuen avustusmääräraha jäi tänä vuonna 485 000 euroon.

Summa on lähes puolet aikaisempaa keskimääräistä avustussummaa pienempi. Noin 85 prosenttia avustuksista on alle 10 000 euron suuruisia.

Nuorisoseuran varapuheenjohtaja Marko Hannus ja kunnoitettava kasa uusia putkia. Kuva: Johannes Tervo

”Aiempina vuosina on ollut mahdollista jakaa useita yli 50 000 euron avustuksia, joiden avulla on mahdollista toteuttaa suuria ja kalliita julkisivu-, vesikatto- ja taloteknisiä hankkeita. Näitä isoja korjauksia joudutaan nyt siirtämään, ja korjausvelka kasvaa”, tiedottaa rakennustutkija Jari Heiskanen Suomen Kotiseutuliitosta.

Kotiseutuliitto hallinnoi korjausavustusten jakamista opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta.

Avustusta haki tänä vuonna yhteensä 281 yhteisöä, mikä on selvästi viime vuosia enemmän. Hakemuksia tuli kaikista maakunnista, painottuen kuitenkin enemmän Länsi- ja Etelä-Suomeen.

Roskalava on täynnä vanhaa lavastekamaa. Mistähän näytelmästä tuokin on, pohtivat kasaa katselevat nuorisoseuran varapuheenjohtaja Marko Hannus (vas.) ja putkimies Matias Keskinen Kuva: Johannes Tervo

Yhteensä avustuksia haettiin noin 8,5 miljoonan euron edestä. Summa on noin kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna.

”Yhtälö, jossa määrärahat pienenevät merkittävästi ja korjaustarve kasvaa, on haastava. Toimiva kansalaisyhteiskunta tarvitsee välttämättä seurantalojen kaltaisia avoimia toimitiloja, ja monet niistä edustavat myös arvokasta rakennusperintöä. Siksi on tärkeää, että korjausavustus saadaan jatkumaan riittävällä tasolla”, kuvaa Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo.