Tiesitkö? Kun kuuluisa brittilääkäri aloitti uransa, kirurgeina hääri teurastajia

Tänä päivänä kirurgin pöydälle joutuessaan ei tarvitse pelätä samalla tavoin tappavia bakteereja. Kuva: MT-arkisto

Vielä pari sataa vuotta sitten leikkauspöydälle saattoi kuolla ihan vain siksi, ettei hoitohenkilökunta ollut pessyt käsiään. Koska mikrobeista ei tiedetty vielä mitään eikä anestesiaakaan tunnettu, leikkaukseen joutuva saattoi vain toivoa, että leikkaaja oli nopea liikkeissään. Tämän vuoksi ”kirurgeina” hääräsi usein veitsenkäytön ripeimpiä ammattilaisia, eli teurastajia ja partureita.

1800-luvun puolivälin Lontoossa sairaalat eivät juuri eronneet kaupungin kaduista, sillä ne olivat täynnä ihmisiä ja kaikenlaista saastaa. Sairaalaan kukaan ei halunnut joutua, joten varakkaimmat tilasivatkin mieluummin terveydenhuoltoa kotiinsa kuin jalkautuivat sairaalaan hakemaan lisää sairauksia vaivoikseen.

Yhtenä sairaalahygienian parantamisen varhaisista pioneereista pidetään brittiläistä lääkäriä Joseph Listeriä (1827–1912), jonka isä sattui rakentelemaan mikroskooppeja.

Tuolloin mikrobeista oltiin vasta pääsemässä jyvälle, ja Joseph Lister hyötyi isänsä harrastuksesta, sillä hän pystyi mikroskoopin avulla havaitsemaan pieneliöitä ja kehittämään käytännön sovelluksia mikrobiteorialle. Tästä sai alkunsa antiseptisten, eli pieneliöitä vähentävien, aineiden käyttö kirurgiassa.

Vuonna 1872 Listerin antiseptiset menetelmät, kuten karbolihapon suihkuttaminen leikattavalle alueelle, saivat kiitosta korkeimmalta mahdollista taholta, eli kuningatar Viktorialta (1819–1901). Lister nimittäin leikkasi onnistuneesti paiseen hallitsijan kädestä.

Aivan kaikkia uusia ideoita Listerkään ei ostanut. Hän ei nimittäin innostunut aseptisten, eli mikrobeista vapaiden, leikkaussalien kehittämisestä. Hänen epäluuloisuutensa käy ymmärrettäväksi, kun muistaa, että hänen elinaikanaan sairaalat eivät olleet puhtauden tyyssijoja.

Listerillä ei muuten ollut mitään tekemistä Listerine-suuveden kanssa, mutta Listerine-suuvesi sai aikoinaan nimensä kunnianosoituksena Joseph Listerille.

Lähde: Science History Museum