”Maatalousyhteiskunnassa ADHD-piirteistä saattoi olla hyötyä” – nykymeno kuormittaa nepsyjä

Neurokirjon piirteiden päälle alkaa usein kasaantua mielenterveysongelmia, ahdistusta ja masennusta. Kuva: Jutta Mykrä

Nepsy-piirteet, ”kirjolla olo”, on viime vuosina ollut kovasti esillä esimerkiksi mediassa. Otsikoita lukiessa voi tulla käsitys, että yhtäkkiä joka toisella lapsella on ADHD tai autismikirjon häiriö. Myös aikuiset saavat diagnooseja kiihtyvään tahtiin.

Neuropsykiatrisia piirteitä on ihmisillä kuitenkin ollut aina. Ennen niistä ei vain puhuttu, eivätkä ne myöskään haitanneet arkea, joka oli kovin toisenlainen kuin nyt.

”Maatalousyhteiskunnassa esimerkiksi ADHD-piirteistä saattoi olla hyötyä. Nyt yhteiskunta ja työelämä ovat muuttuneet sillä tavalla kuormittaviksi, että neuroepätyypilliset piirteet eivät sovi siihen. On paljon vaatimuksia ja informaatiotulvaa ja tulee keskeytyksiä ja hälyä pitkin päivää”, sanoo neuropsykiatrinen valmentaja Tuula Niskanen Spesia Asiantuntijapalveluista.

Diagnooseja ei hänen mukaansa myöskään juurikaan anneta perusteettomasti, vaikka jossain päin Suomea on näin poikkeuksellisesti tapahtunutkin.

”Vaikuttaa siltä, että neurokirjon diagnoosikriteeristöt on tehty enemmän pieniä poikia silmällä pitäen. Nyt tiedetään, että tytöt oirehtivat eri tavalla ja erityisesti tytöt ja naiset ovat alidiagnosoituja.”

Alidiagnosointi aiheuttaa ongelmia, kun lasta tai nuorta ei osata kohdata kunnolla. Neurokirjon piirteiden päälle alkaa usein kasaantua mielenterveysongelmia, ahdistusta ja masennusta.

Virpi Jussila (vas.) ja Tuula ­Niskanen ovat kirjoittaneet ­oppaita neurokirjon haasteisiin. Kuva: Päivi Tanner

Niskanen on kirjoittanut yhdessä kollegansa Virpi Jussilan kanssa kaksi kirjaa neuroepätyypillisen arjen sujuvoittamiseksi. Nepsy-voimavarakirja on suunnattu nepsy-piirteisille henkilöille itselleen, Nepsy-materiaalipakki ammattilaisille puolestaan nimensä mukaisesti ammattikäyttöön.

Jussila ja Niskanen pitävät positiivisena sitä, että nepsy-aiheesta puhutaan paljon ja tietoisuus siitä on lisääntynyt. He puhuvat neurovahvistavasta yhteiskunnasta, jossa kirjolla olevat nähtäisiin voimavarana taakan sijaan.

”On työtehtäviä, joissa kirjolla olevien aivoista on suurta hyötyä. Esimerkiksi autismikirjolla on usein verraton yksityiskohtien taju ja kykyä keskittyä herpaantumatta yhteen asiaan. Muistan esimerkiksi erään yrityksen palkanneen autismikirjolla olevia koodaamaan”, Jussila sanoo.

Usein nepsy-oireilu näkyy ongelmina toiminnanohjauksessa. Arjen toimet eivät suju, mikä uuvuttaa ja saattaa johtaa opintojen keskeyttämiseen ja työelämästä poisjääntiin.

”Jos näitä ihmisiä tuetaan oikealla tavalla koulussa ja työpaikalla, se vähentää henkistä kuormitusta ja poistaa häpeää. He voivat olla vahvuus keskellämme”, Tuula Niskanen sanoo.

Nepsy-piirteitä voi olla myös ilman diagnoosia. Diagnoosi kuitenkin vaaditaan, jotta saisi lääkehoitoa ja yhteiskunnan tukemia terapiapalveluita. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, kun nepsy-piirteiden todetaan haittaavan arkea merkittävästi.