Timo Parvelan kirjoja on käännetty kaikkiaan 40 kielelle. Suomessa ja ulkomailla hänen teoksiaan on myyty yli kahdeksan miljoonaa kappaletta. Kuva: Sanne Katainen
Maaseutukirjailija Timo Parvela on ehdolla maailman arvostetuimman lastenkirjallisuuden palkinnon saajaksi − suomalaisista palkinnon on aiemmin saanut Tove Jansson
Timo Parvela saattaa olla tällä hetkellä Suomen menestyin kirjailija maailmalla. Kirkkonummelainen on myös ehdolla ”lastenkirjallisuuden Nobel-palkinnon” saajaksi.
Perheen Heppu-koira seikkailee myös Timo Parvelan suosituissa lastenkirjoissa. Kuva: Sanne KatainenSuomalainen kulttuuri oli viime vuonna poikkeuksellisen näkyvästi esillä maailmalla. Neonvihreä Käärijä sijoittui toiseksi Euroviisuissa, Aki Kaurismäki palasi Cannesin elokuvajuhlien punaiselle matolle Kuolleiden lehtien myötä ja Alan Wake -kauhupeli keräsi palkintoja The Game Awardsissa.
Vuosi 2024 alkoi myös iloisissa tunnelmissa, sillä Timo Parvela on ehdolla H.C. Andersen -lastenkirjallisuuspalkinnon saajaksi. Alan ehkä arvostetuinta kansainvälistä tunnustusta pidetään ”lastenkirjallisuuden Nobelina”.
Parvela on valittu 78 kirjailijan joukosta kuuden ehdokkaan listalle, joista H.C. Andersen -palkinnon voittaja julistetaan huhtikuussa Bolognan kirjamessuilla Italiassa.
”Pidän ehdokkuutta isona ja merkittävä juttuna oman urani ja suomalaisen lastenkirjallisuuden kannalta. Suomalaisista palkinnon on saanut aiemmin vain Tove Jansson 1960-luvulla. Tulee vähän sama fiilis, kun joku rutistaisi ja sanoisi, että kyllä sä kelpaat”, Timo Parvela myhäilee.
Tuotteliaalla kirjailijalla ei ole liiemmin aikaa miettiä mahdollista palkintopystiä. Parvela on kirjoittanut kaikkiaan yli sata teosta niin lapsille, nuorille kuin aikuisille 1980-luvun lopulta lähtien.
Kirkkonummella asuva entinen opettaja tekee vuosittain kaksi Ella ja kaverit -sarjan teosta ja yhden Pate-kirjan. Lisäksi työlistalla on nykyään myös Melkein mahdoton tehtävä -mysteerisarja.
Parvela täyttää 60 vuotta toukokuussa ja ensi vuonna juhlitaan suositun Ella-kirjasarjan 30-vuotista taivalta.
”Uusi Ella-elokuva tulee teattereihin ja ensi vuonna ilmestyy kolme juhlakirjaa. Ellan juhlavuosi avataan komeasti Helsingin kaupunginorkesterin säestämällä tarinakonsertilla Helsingin musiikkitalossa. Ellan ja kavereiden tarinakonserttikiertue vierailee myös maakunnissa”, hän lupaa.
Helmikuussa ilmestynyt uusin Ella-kirja käsittelee tekoälyä ja edellisessä kirjassa puhuttiin kallistuneesta sähkön hinnasta.
”Pienet korvat poimivat vanhempien puheista ja eleistä ajankohtaisia asioita. Esimerkiksi Ukrainan sota ei voi olla vaikuttamatta myös nykylapsiin. Lastenkirjallisuuden yksi tehtävä on sanoittaa vaikeita aiheita lasten kielelle”, Parvela sanoo.
Suomalaisista palkinnon on saanut aiemmin vain Tove Jansson 1960-luvulla. Tulee vähän sama fiilis, kun joku rutistaisi ja sanoisi, että kyllä sä kelpaat.
Ensimmäinen Pisa-tutkimus vuonna 2000 osoitti, että suomalaisnuoret ovat maailman parhaita lukijoita. Oppimistulokset ovat Suomessa yhä OECD-maiden keskiarvoa edellä, mutta silti koululaisten lukutaito on heikentynyt jyrkästi neljännesvuosisadassa.
Timo Parvelan Ella ja kaverit -sarjan kirjat olivat alkuun 160-sivuisia ja kuvattomia.
”Huomasin havaintojeni ja tuttujen opettajien palautteen kautta, että lasten kärsivällisyys ei enää riitä niin pitkien kirjojen lukemiseen. Lyhensin Ella-kirjojen tekstimäärän noin puoleen alkuperäisestä ja lisäsin palkkioksi kuvat. Tarkoitus on koukuttaa lapsia, jotka ovat vasta lukemisen alkutaipaleella.”
Silti hän toteaa, että kirjallisuus ei voi loputtomiin helpottua ja juosta lukijoiden perässä. Parvelan mukaan lukutaidon käsite ymmärretään usein väärin.
”Lukutaito ei ole sitä, että henkilö saa auttavasti selvää lauseesta. Lukemisen taito syntyy harjoittelemalla. Kirjan sisällöstä voi nauttia täysin rinnoin vasta, kun lukeminen ei vaadi erityistä ponnistelua ja keskittymistä.”
Parvelan mielestä vanhempien pitää joskus myös pakottaa lapsiaan lukemaan kirjoja. Hän ottaa vertailukohdaksi jälkikasvunsa soittoharjoitukset.
”Siinä oli itkua ja parkua, kun vaimoni istui lasten vieressä ja katsoi, että harjoitukset tehtiin. Vähitellen musiikin kieli alkoi avautua heille. Kummallakin lapsella on säilynyt aktiivinen soittoharrastus myös aikuisena.”
Timo Parvela tunnetaan lastenkulttuurin vahvana puolestapuhujana. Kirjallinen ympäristö on lapselle paras kannustin lukemiseen.
”Muistan itse lapsuudestani, että isä rouskutteli sängyssä omenaa ja luki dekkareita, äiti puolestaan käänteli nojatuolissa kirjan sivuja.”
Parvelalle poikavuosien avainkirjoja olivat Väinö Nuortevan eli Ollin pakinat ja A.A. Milnen klassiset Nalle Puh -kirjat. Mummolassa Timo luki jo 10-vuotiaana perheelleen ääneen humoristisia Ollin pakinoita.
”Aikuiset nauraa räkättivät. Vastaanotto oli niin positiivinen, että halusin itsekin luoda samanlaisia tarinoita. Olen yrittänyt tehdä kirjoistani Nalle Puhin ja Ollin pakinoiden yhdistelmiä.”
Parvelan mielestä Suomessa tarvittaisiin nyt lukutalkoita tai pohjalaisittain lukukökkää. Hän suuntaisi huomion erityisesti alakouluihin, koska pienet lapset ovat vastaanottavaisessa iässä.
”Koulukirjastot ja luokkakirjastot ovat ehdottoman tärkeitä, jotta kirjoja on helposti saatavilla koulupäivän aikana. Lisäksi vanhemmat tarvitsevat tietoa lapsilleen sopivista kirjoista. Kyllä lastenkirjailijat osaavat hommansa, kun lapset vain pääsevät kirjojen äärelle.”
Timo Parvela saattaa olla tämän hetken menestynein suomalainen kirjailija kansainvälisesti. Hänen kirjojaan on myyty maailmanlaajuisesti yli kahdeksan miljoona kappaletta, ja teoksia on käännetty 40 kielelle.
Erityisen suosittu Parvela on Saksassa, jossa Ella-kirjojen myynti nousee jo miljoonaluokkaan. Kirjallisuuden vientimatkat ovat Parvelan mukaan kaukana glamourista.
”Esimerkiksi Saksan reissulla näen usein vain lentokentän, hotellin ja luentosalin. Tosin tuhkapilven aikana sain lentoliikenteen sählingin vuoksi yhdeksi yöksi hotellista presidenttisviitin. Ammeen reunalla oli rivi kylpyankkoja ja vesihanat olivat kultaiset.”
Timo Parvela on työskennyt päätoimisena kirjailijana jo vuodesta 1996 lähtien. Sitä ennen hän toimi luokanopettajana. Kuva: Sanne KatainenTimo Parvela
Jyväskylässä vuonna 1964 syntynyt Timo Parvela on yksi Suomen luetuimpia kirjailijoita.
Kasvatustieteiden kandidaatti Jyväskylän yliopistosta 1988. Esikoisteos Poika ilmestyi samana vuonna.
Työskenteli luokanopettajana alakouluissa ennen kuin hänestä tuli päätoiminen kirjailija 1996.
Kirjoittanut yli sata teosta lapsille, nuorille ja aikuisille sekä lisäksi tv-käsikirjoituksia, näytelmiä ja sanoituksia. Tunnetaan esimerkiksi Ella ja kaverit -kirjoista, Pate-sarjasta, Maukka ja Väykkä -kirjoista sekä Sammon vartijat -trilogiasta.
Käsikirjoittanut televisioon esimerkiksi Ansa ja Oiva -sarjan ja Taivaan Tulien ensimmäisen tuotankauden yhdessä Kari Väänäsen kanssa.
Saanut Finlandia juniorin (Keinulauta 2006), Suomi-palkinnon ja Pro Finlandia -mitalin.
Palkittu Unicefin Lasten oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksella 2016. Toiminut Lukukeskuksen ja Sanaston puheenjohtajana sekä Suomen Kulttuurirahaston hallintoneuvoston jäsenenä.
Asuu vaimonsa kanssa Kirkkonummella. Perheeseen kuuluu myös kaksi aikuista lasta.
Timo Parvela asui ensimmäiset 30 vuotta elämästään Jyväskylässä. Nykyään hän on kuitenkin kotiutunut Kirkkonummen Porkkalanniemelle.
”Nykyinen koti on niin maalla kuin voi olla. Katuvalot tulivat vuosi sitten puolen kilometrin päähän, ja ne olivat suuri ihmetyksen aihe kylällä.”
Opettaja-vaimo on jo eläkkeellä ja lapset ovat muuttaneet kotoa, silti Parvelat tapaavat edelleen pyhittää kesät lomailuun.
Perheen kesämökki sijaitsee saaressa Konnevedellä, jossa kirjailijalla on aikaa rakkaalle kalastusharrastukselleen. Mökkijärven pääsaalis koostuu ahvenista.
Lisäksi Parvela tekee joka syksy kaveriporukalla kalastusreissun Jäämerelle tai Suomen puolelle Lappiin.
”Osaan käsitellä kalaa hemmetin hyvin. Olen opetellut tekemään ahvenesta herkullista patakukkoa. Se syntyy pitkällä haudutuksella ja sekaan laitan pekonisiivuja. Simppelisti paistettuja ahvenfileitä ei toisaalta mikään voita.”
Kirjailijan aamu alkaa paimenkoira Hepun ulkoilutuksella. Kuva: Sanne KatainenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
