
MT 100 vuotta sitten: Raja-Karjalaan kaivataan uutta tietä hätäaputöinä
Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 15.12.1923 myös Kymijoen tulvatilanteesta.
Sähkökoneliike G.E. Pettersson kauppasi MT:ssä sähkömoottoreita ja mainosti koneiden korjausta. Kuva: KansallisarkistoUusia maanteitä Raja-Karjalaan.
T. k. 12 päivänä kävivät opettaja Yrjö Laine ja maanviljelijä N. Toivonen Korpiselän kunnan Hollolan, Saaroisten ja Saarivaaran kylien puolesta Helsingissä rajaseutujen tiekomitean puheenjohtajan, ylijohtaja U. Branderin puheilla, jättäen samalla seikkaperäisen kirjallisen anomuksen uusien teiden tekemistä varten Värtsilä Öllölä maanteillä Kaustajärven eteläpuolitse, Saarivaaran kylän kautta Hollolan kylän halki Korpiselän maantielle, ja Tolvajärven kylästä Lehmivaaran, Kuikan, Teronvaaran kylien kautta Loimolan asemalle Suojärven radalla. Ylijohtaja Brander ilmoitti jo omasta aloitteestaankin esittäneensä puheenaolevien teiden tekemisen komitean Karjalan jaostolle ja on sanottu jaosto sen hyväksynyt.
Kun kato on kohdannut sekä Korpiselän että Värtsilän kumia, kehoitti ylijohtaja Brander toimimaan niin, että sanotut kunnat anoisivat valtioneuvostolta rahoja, niin että ainakin osa edellämainituista teistä hätäaputöinä ensitilassa tehtäisiin.
Tulva Kymin jokilaaksossa. Paljon peltoalaa veden alla.
Tulva Kymijoessa on tätä nykyä varsin tuntuva. Laajoja pelto ja niittyalueita joen rantamilla on jo veden alla. Vahinkoa, joka täten koituu maanviljelijöille, lisää se, että tulvanalaisilla seuduilla, m.m. Anjalassa ja litissä, osittain on vielä kauraa korjaamatta, samaten on veden peittämällä niityillä heinälatoja ja suovia.
Kuinkahan kauvan kestänee, ennenkuin toimenpiteisiin Kymijoen ainaisten tulvien tuhoja vastaan valtiovallan taholta viimeinkin ryhdytään!
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







