Ruokamatka keskiajalle
Luonnonyrttineuvoja Satu Hovin ja valokuvaaja Katri Niemen kiinnostus keskiaikaan on tuottanut perusteellisen makumatkan suomalaisten keskiaikaiseen ruokavalioon.
Keskiaika alkoi läntisessä Suomessa 1100–1200-luvuilla ja idässä 1300-luvulla. Ajanjakson katsotaan päättyneen noin vuonna 1556, jolloin Juhana-herttua perusti hovinsa Turkuun.
Keskiajalla ruokataloudesta vastuussa olevien huolet olivat sekä ruuan hankinnassa että sen säilyttämisessä.
Parhailla alueilla viljeltiin viljaa, herneitä, papuja ja useamman lajin kasviksia ja yrttejä. Myös kotieläimiä oli ruokataloutta turvaamassa. Metsän ja vesistöjen antimia hyödynnettiin parhaan taidon mukaan. Silti kato ja huonot ajat olivat koko ajan nurkan takana uhkaamassa.
Omavaraisuus oli suurimmalle osalle kansaa itsestäänselvyys, mutta kaupungeissa ruokaa jo ostettiinkin. Ylhäisö hankki myös kalliita ylellisyystuotteita, kuten mausteita ja suolaa.
Olennaisimpia eroja keskiajan ruokataloutta nykypäivään verrattaessa on ”Amerikan herkkujen” puuttuminen: tuntemattomia olivat niin peruna kuin tomaattikin ja moni muu nykyruokavalion itsestään selvä raaka-aine.
Toki myös säilytysmenetelmät olivat toiset. Koska edes suolaa ei kaikkialla ollut, hapattaminen, kuivaaminen ja savustaminen olivat keskeisiä tapoja ruuan säilyttämisessä.
Keskiajan maut -kirjaan on ammennettu tietoa eri lähteistä. Varsinaisia keittokirjoja ei käytännössä ollut, mutta ruokatietoa on säilynyt muun muassa tilinpidossa. Myös arkeologinen tutkimus on antanut tietoa viljelystä ja keittiöjätteistä.
Vaikka perinneruuatkaan eivät enää viestitä suoraan keskiajalta, jotain sitäkin kautta on säilynyt, kuten hapatettu leipä, mämmi, hernekeitto ja piimä.
Ruokatalouden historiasta kiinnostuneelle ei tiiliskivimäiset 448 sivua ole tutustumisen este, niin paljon mietittävää ja pohdittavaa sekä uutta tietoa kirja antaa. Resepteillä voi myös kokeilla menneiden vuosisatojen makumaailmaa.
Maikki Kulmala
Satu Hovi, Katri Niemi:
Keskiajan maut.
448 sivua. Art House.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
