Tämä kotimainen bändi toi maailmanmusiikin suomalaisten korville ennen kuin koko käsitettä oli edes olemassa
Suomietnon edelläkävijä otti musiikillisia vaikutteita Karjalan kunnailta Senegaliin.
Piirpauke-yhtye yhdistää sävelmissään kansanmusiikkia, progressiivista rockia ja jazzia. Kuva: Ville VainioPiirpauke-yhtye toi maailmanmusiikin suomalaisten kuuluville ennen kuin koko käsitettä oli edes olemassa. Eri maiden kansanmusiikista vaikutteita ottava musiikkityyli määriteltiin virallisesti vasta 1980-luvun puolivälissä.
Vuonna 1974 perustetun Piirpauken musiikissa yhdistyvät komeaksi keitokseksi kansanmusiikki, progressiivinen rock ja jazz. 1980-luvulla yhtyeen musiikissa alkoivat kuulua entistä vahvemmin myös afrikkalaiset rytmit.
Sana piirpauke on peräisin karjalan kielestä, jossa se tarkoittaa hälinää tai meteliä.
Aivan alussa yhtyeen nimi oli tosin Kukko–Walli-kvartetti perustajajäsenten Sakari Kukon (1953-) ja kitaristi Hasse Wallin mukaan.
Yhtyeen keulahahmona tunnettu Sakari Kukko on multi-instrumentalisti, joka soittaa esimerkiksi saksofonia ja huilua. Sibelius-akatemiassa opiskellut Kukko on myös säveltänyt Piirpauken tuotannosta ison osan.
Kukon musikaaliset kyvyt huomattiin jo poikavuosina. Hän esiintyi ensimmäisen kerran valtakunnallisesti vasta 11-vuotiaana Yleisradion Hyppy huipulle -radio-ohjelmassa, jossa hän lauloi sävelmän Laulu laululle.
Piirpauken ehkä tunnetuin kappale Konevitsan kirkonkellot löytyy yhtyeen nimeä kantavalta esikoisalbumilta, jonka Love Records julkaisi vuonna 1975.
Sakari Kukko sovitti karjalaiseen kansansävelmään perustuvan kappaleen kanteleen sijasta kitaralle ja pianolle.
Sovituksesta nousee lisäksi esiin Hasse Wallin virtuoosimainen ja lähes hypnoottinen kitarasoolo. Kuullaanpa versiossa myös nuoren, sittemmin kapellimestarina paremmin tunnetun Esa-Pekka Salosen soittavan käyrätorvea.
Luodessaan sävelten sekamelskaa Sakari Kukko on tutustunut eri musiikkikulttuureihin uransa alusta lähtien.
Häntä ovat kiinnostaneet esimerkiksi itäeurooppalainen, intialainen ja senegalilainen musiikki, joihin hän on tutustunut matkoillaan paikallisten muusikkojen opastuksella.
”Annan vaikutteiden tulla musiikkiini sillä tavalla kun ne tulevat, ilman laskelmointia, itsestään. Kytken itseni siihen mielentilaan ja minusta tulee lähestulkoon vaikkapa senegalilainen”, Kukko on kuvaillut.
Nykykansanmusiikki ja siten myös Piirpauke vakiintuivat Yleisradion ohjelmistoon 1970-luvun alussa. Yle oli alusta lähtien mukana myös Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla, joilta löytyy yhä paljon tallenteita.
Jos Piirpauke saatettiin tahtivaihteluineen kokea ”vaikeaksi” musiikiksi, suuren yleisön makuun oli varmasti pelimanniyhtye Pihasoittajat, joka pääsi Viulu-ukkoineen Suomen euroviisuedustajaksi 1975.
Sana piirpauke on peräisin karjalan kielestä, jossa se tarkoittaa hälinää tai meteliä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
