Primus 1 -keitin löytyi käytettynä. Säilytyslaatikon Kemppanen on tehnyt itse. Kuva: Kai Tirkkonen
Eetu Kemppanen lähtee pian erämaahan itse tehdyin varustein – esikoistytön menetys sai ajattelemaan, että haaveita ei kannata lykätä
Kalanleikkaaja Eetu Kemppanen haaveilee, että voisi tehdä erävideoita työkseen. Maaliskuussa hän lähtee Lapin Käsivarteen 1900-luvun alun henkeen sopivin varustein.Siikalatva
Eetu Kemppanen valmistautuu kevättalven vaellukseen Käsivarren erämaassa. Teltan ja porontaljamakuupussin hän on ommellut itse. Kuva: Kai TirkkonenGrammanviilaus eli mahdollisimman kevyiden kamppeiden kantaminen on muotia vaelluspiireissä, mutta Eetu Kemppanen, 30, ei ole lähtenyt siihen kelkkaan.
Eetun völjyssä -somekanavista tuttu erätubettaja on pystyttänyt pihaansa perinteisen harjakattoisen, itse puuvillakankaasta ompelemansa teltan.
Teltan sisällä on viidestä porontaljasta ommeltu makuupussi, valopetroolikeitin ja sen puinen laatikko sekä perinteinen öljylamppu.
”Vuoden 2022 jouluna iski paha koronatauti. Katsoin dokumenttielokuvan nimeltä Against the ice”, Kemppanen kertoo.
Hän innostui 1900-luvun alun naparetkeilijöistä, kuten Roald Amundsenista, Robert Scottista ja Fridtjof Nansenista, ja alkoi tutkia, minkälaisilla varusteilla he vaelsivat jäätikköretkillään.
Sitten syntyi ajatus toteuttaa ”naparetkisimulaatio” eli viikon vaellus Käsivarren erämaassa sadan vuoden takaisen ajan henkeen sopivin varustein.
Mukaansa simulaatioon hän sai houkuteltua isoveljensä ja ystävänsä, jotka niin ikään lähtevät matkaan omatekoisilla vanhan ajan varusteilla. Lisäksi mukaan lähtee Kemppasen pikkuveli nykyaikaisin kamppein dokumentoimaan retkikunnan matkaa.
Lähdön hetki on maaliskuun alussa. Valmistautumiseen on mennyt kaikkiaan reilu vuosi.
”Ensimmäiset puoli vuotta meni puhelimella, kun etsin netistä tietoa.”
Norjalaisesta museosta lähetettiin hänelle kuvia, joiden avulla hän sai tietoa varusteiden yksityiskohdista.
Sitten alkoi varusteiden valmistus. Marraskuussa hän sai valmiiksi oman versionsa inuiittien käyttämästä qamutiik-reestä.
”Reki on kasattu perinteisesti sitomalla poikkipuut jalakseen ohuella köydellä. Nauloja ei ole käytetty. Näin reki on joustava, eikä hakkaudu rikki jäätiköllä”, Kemppanen kertoo.
Perinnevarusteet painavat 3–4 kertaa enemmän kuin nykyajan varusteet. Porontaljamakuupussi painaa 6,5 kiloa ja teltta 15 kiloa.
Kemppanen arvioi, että retkikunnan kolmen jäsenen matkatavarat painavat yhteensä noin sata kiloa ja kaikki kasataan yhden reen päälle.
Reki sidotaan valjaiden avulla kolmen retkeilijän lanteille, joten vedettävää tulee noin 33 kiloa henkeä kohti. Jaloissa on tervatut puusukset, ja vaatetuksessa suositaan villaa, nahkaa ja turkista.
Reki on tehty männystä ja koivusta, nauloja tai ruuveja ei ole käytetty lainkaan. Kuva: Kai TirkkonenEntäpä ruokapuoli: valmiit retkimuonat eivät ilmeisesti kuulu tämän retken ideologiaan?
”Ei”, Kemppanen naurahtaa. Keittiön orrella kuivuu tällä hetkellä melkein 80 leivinuunissa paistettua ruisleipää, joista 50 lähtee mukaan.
Kuivattu leipä on kevyttä, eikä jäädy pakkasella. Lisäksi päivittäisellä ruokalistalla on puuroa, kuivalihaa, savukylkeä ja suklaata.
”Rautaisannos joka päivälle.”
Käsivarren erämaassa on autiotupia päivämatkan välein, mutta retkue pyrkii pärjäämään ilman.
”Korkeintaan käydään tuvilla muita naurattamassa ja kirjoittamassa tupakirjaan.”
Leivinuunissa paistetut ruisleivät kuivuvat parhaillaan keittiön katonrajassa. Kuva: Kai TirkkonenVarmuuden vuoksi Kemppasen pikkuveljellä on mukanaan toinen keitin ja teltta. Lisäksi mukana on perinteisten paperikarttojen lisäksi gps-laite ja kännykkä.
Alkuvuodesta koko valtakuntaa järkytti Pallastunturin onnettomuus, jossa lumivyöryn alle kuoli kaksi ihmistä.
Kemppanen ei halua liikaa maalailla uhkakuvia, sillä muuten matka menisi pelkästään varomiseksi.
Nyrkkisääntö hänellä kuitenkin on: jos on sellainen hätä, että pitää soittaa apua, silloin jäädään paikoilleen ja suojaudutaan sääolosuhteilta.
”Aina voi kaivautua lumeen, ja kumolleen käännetystä ahkiosta saa tuulensuojan.”
Kaikki varusteet on tehty pitkälti luonnonmateriaaleja hyödyntäen. Kuva: Kai TirkkonenKemppanen on kotoisin Pudasjärveltä ja viettänyt osan lapsuudesta ja nuoruudesta Suomussalmella.
Nyt hän asuu Siikalatvan Rantsilassa puolisonsa Tanja Määtän sekä 1,5-vuotiaan tyttärensä Tildan kanssa.
Pariskunnan esikoistytär Iita syntyi kolme vuotta sitten. Onni lapsen syntymästä vaihtui pian suureen suruun, kun pienokainen menehtyi kuukauden ikäisenä huhtikuussa 2021.
Elimistössä piillyt aggressiivinen verisyöpä vei vauvan yhtäkkiä heikkoon kuntoon, eikä sairaalassa lopulta ollut enää mitään tehtävissä.
”Siitä surusta ei selviä koskaan”, Kemppanen toteaa.
Kemppanen on kertonut tuntemuksistaan avoimesti omalla Youtube-kanavallaan. Nuotion ääressä itkuisin silmin tyttären menetyksestä kertovaa tarinaa on katsottu melkein miljoona kertaa.
”Kenenkään vanhemman ei pitäisi joutua hautaamaan lastaan, ei pienempää eikä isompaa”, hän toteaa videolla ja muistuttaa, että jokainen päivä voi olla viimeinen.
”Sanokaa läheisillenne, kuinka paljon heitä rakastatte.”
Kommenteissa häntä kiitetään vaietun aiheen esille nostamisesta ja tunteiden näyttämisestä.
”Jos yksikin katsoja oppii sen jälkeen arvostamaan omia perheenjäseniään, videon julkaisulla on ollut tarkoitus”, hän sanoo nyt.
”Koko kokemus veti pieneksi. Jos jotain haluaa tehdä, niin se kannattaa tehdä nyt.”
Koettelemus on opettanut arvostamaan elämän ainutlaatuisuutta sekä omaa ja läheisten terveyttä.
”Koko kokemus veti pieneksi. Jos jotain haluaa tehdä, niin se kannattaa tehdä nyt.”
Eetu Kemppanen
Syntynyt vuonna 1993 Pudasjärvellä, asuu Siikalatvan Rantsilassa.
Julkaisee eräaiheisia videoblogeja Youtube-kanavallaan Eetun völjyssä.
Koulutukseltaan kalastaja, työskentelee kalanjalostuksessa.
Perheeseen kuuluvat avovaimo ja 1,5-vuotias tytär. Esikoistytär menehtyi vauvaikäisenä.
Harrastaa metsästystä, kalastusta, marjastusta ja käsitöitä.
Kemppanen on kulkenut luonnossa pienestä pitäen. Ensimmäisen vaelluksensa hän teki noin 10-vuotiaana ja metsästyskortin suoritti 12-vuotiaana.
Erävideoiden tekemisen Youtubeen hän aloitti kuutisen vuotta sitten
”Siihen aikaan erävideoiden tekijöitä oli vain vähän, eikä oikein löytynyt omaan makuun sopivaa, niin rupesin tekemään itse.”
Hän on kuvannut videoilleen vaellusretkiä sekä metsästys- ja kalastusreissuja. Saalis ei ole koskaan pääosassa, vaan luonnosta nauttiminen.
Vaelluskohteista suosikikseen Kemppanen nostaa Vätsärin erämaan, jonne hän haluaa aina palata.
”Siellä on mahtavia tuntureita ja hyviä kalavesiä.”
Mieleenpainuvaksi retkeksi hän mainitsee kolmen päivän reissun Litokairaan, jossa hän koetti metsästää, kalastaa ja keräillä kaiken tarvitsemansa ruuan.
Videoiden pituudet vaihtelevat muutamasta minuutista yli tunnin reportaaseihin. Tilaajia on jo yli 37 000.
Keväthangilla silmiä suojaa auringolta ilgaak eli puusta veistetyt ”aurinkolasit”. Kuva: Kai TirkkonenKemppasen perhe elää normaalia pikkulapsiarkea. Molemmat vanhemmat käyvät töissä ja lapsi on päiväkodissa.
Eetu on kouluttautunut kalatalousalalle ja työskentelee nykyisin Oulussa Hätälällä kalanleikkaajana.
”Haaveena on, että joskus pystyisin työllistämään itseni erävideoiden tekemisellä”, hän sanoo.
Kaupallisia yhteistöitä hän on tehnyt valikoiden. Yhteistyöpyyntöjä ropisee sähköpostiin säännöllisesti, mutta valtaosaan hän on joutunut vastaamaan kieltävästi, sillä hän haluaa tehdä videoita omilla ehdoillaan.
”Haaveena on, että joskus pystyisin työllistämään itseni erävideoiden tekemisellä.”
”En halua, että oma video on puolen tunnin mainos.”
Viime kuukausina videoiden tekeminen on jäänyt vähemmälle, sillä Käsivarren reissuun varustautuminen on vienyt aikaa.
Taapero on saanut osallistua isänsä retkivalmisteluihin muun muassa teltan ompelussa ja leipätaikinan vaivaamisessa.
Pieniä retkiä he ovat tehneet koko perheen voimin, mutta pidemmät vaellukset saavat vielä odottaa lapsen omaa motivaatiota.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
