Haiseeko hengityksesi aamuisin karmealta? Nämä ruuat voivat viedä vaivan pois

Kuva: Timo Filpus

Pahanhajuinen hengitys, hienolta nimeltään halitoosi, on yleinen harmi. Tutkimustietoa sen yleisyydestä Suomessa ei taida olla, mutta vihje tulee Kiinasta. Siellä vaivasta kärsii joka neljäs.

Useimmiten hajun lähde löytyy suusta ja sen bakteereista. Pahalta haisevat etenkin haihtuvat rikkiyhdisteet, joita bakteerit tuottavat esimerkiksi ruoantähteistä hampaissa. Suun kuivuminen ja syljen erityksen väheneminen lisäävät hengityksen pahaa hajua kuten usein aamuisin toteamme.

Halitoosia pyritään ehkäisemään hyvällä suuhygienialla tai suuvesillä, mutta voipa näköjään hajubakteereita pitää kurissa myös muilla bakteereilla. Nimittäin vanhoilla tutuilla hyvisbakteereilla, probiooteilla.

Tässä Kiinassa tehdyssä meta-analyysissä eli kokoomatutkimuksessa käytiin läpi julkaistuja halitoositutkimuksia, joissa probiootteja oli käytetty hoitona.

Luotettavan tutkimuksen kriteerit täyttäviä löytyi seitsemän. Niissä oli annettu laktobasilleja tai muita probiotteja purukumissa, tableteissa tai jauheena 1–3 kertaa päivässä muutaman viikon ajan haisevasta hengityksestä kärsiville.

Tehoa tutkittiin sekä haistelemalla että laitteilla. Haistelua varten koehenkilöt pidättivät henkeään minuutin ja hönkäisivät sitten päin kymmenen sentin päässä odottavaa haistajaa. Tulokset pisteytettiin. Haihtuvia rikkiyhdisteitä mitattiin halimetrilaitteella.

Tulokset osoittivat probioottien vähentävän halitoosia verrokkeihin verrattuna. Haistelutesteissä pisteet laskivat 60 prosenttia ja vaikutus kesti yli neljä viikkoa. Haihtuvat pahanhajuiset rikkiyhdisteetkin vähenivät noin neljänneksen.

Hampaiden reikiintymiseen tai kielen katteisuuteen, jotka myös voivat halitoosia aiheuttaa, ei bakteerihoito vaikuttanut. Tuloksia selitetään niin, että probiootit vähentävät suussa hajua tuottavia bakteereita viemällä niiltä elintilaa.

Näissä tutkimuksissa ongelmaa hoidettiin probioottivalmisteilla. Yleisesti ottaen probioottibakteereiden on todettu olevan tehokkaampia ravinnossa kuin ravintolisissä. Niitä on runsaasti hapatetuissa ruoissa kuten jogurteissa, hapankaalissa tai juureen leivotussa hapanleivässä.

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.