Yksi Valion ensimmäisistä jugurttimauista oli eksoottinen hedelmä – suomalaisten jugurttimaku on vähemmän makea kuin puoli vuosisataa sitten

Vuonna 1968 Valio lanseerasi ensimmäiset jugurttinsa koko maan laajuiseen myyntiin. Kuva: Sanne Katainen

Kun katsoo minkä tahansa marketin pitkää jugurttihyllyä, voi olla vaikea uskoa, että jugurtti löi Suomessa läpi vasta vähän yli 50 vuotta sitten.

Suomessa oli valmistettu jugurttia pienimuotoisesti jo 1930-luvulla, mutta maustamaton ja ärhäkän hapan tuote ei ollut innostanut kuluttajia. Hapanmaitotuotteita toki kulutettiin Suomessa, ja esimerkiksi viiliä valmistettiin yleisesti kotioloissa. Jugurtin valmistus kotioloissa on sen sijaan hankalampaa muuan muassa korkeamman hapatuslämpötilan vuoksi.

1960-luvulla Valion tuotantojohtaja Eero Horelli matkaili Yhdysvalloissa ja innostui reissullaan tuotteesta, jota ei ollut Suomessa nähty.

”Salaisuus oli siinä, että jugurttiin lisättiin marjoja, hedelmiä ja sokeria”, kertoo Valion tuotekehitysjohtaja Tiina Hämäläinen.

Vuonna 1968 Valio lanseerasi ensimmäiset jugurttinsa koko maan laajuiseen myyntiin. Kahden desilitran pikareista saattoi tuolloin lusikoida mansikan-, mustikan- tai ananaksenmakuista tai maustamatonta jugurttia.

Seuraavana vuonna jugurttien suosio räjähti, Hämäläinen kertoo. Tuolloin Valitut Palat julkaisi englannista suomeksi käännetyn artikkelin otsikolla Jogurtti on muotia, ja kopioita artikkelista jaettiin ruokakaupoissa.

1970-luvulla jugurtin tuotantoa pitikin jo laajentaa, ja kauppoihin tuotiin pikarien lisäksi puolen litran ja litran jugurttipakkaukset.

Puolen vuosisadan aikana suomalaisten käytös jugurttihyllyllä on käynyt läpi samanlaisia muutoksia kuin muukin ostokäyttäytyminen. Aluksi oli yhdentyyppistä jugurttia muutamassa makuvaihtoehdossa ja pakkauskoossa, mutta nyt kuluttaja voi valita kaikenlaisiin tarpeisiin erilaisen jugurtin: aamupalalla voi syödä yhtä, junamatkalla toista, herkutteluhetkenä kolmatta ja treenin jälkeen neljättä jugurttia.

2000-luvun alussa kevytbuumi sai kuluttajat valitsemaan entistä rasvattomampia jugurtteja, kun taas tämän hetken terveystrendi kallistuu sille kannalle, että jugurtissa saa olla maltillisesti rasvaa, muttei lisättyä sokeria.

”Suomalaisten jugurttimaku on kaikkiaan muuttunut vähemmän makeaan suuntaan. Silti myös supermakeille jugurteille on edelleen kuluttajakuntansa”, Hämäläinen tiivistää.

Jos suomalaisten jugurttimakua vertaa naapurimaihin, pieniä eroja on havaittavissa. Suomalaisille tuntuvat maistuvan perinteisen mansikan lisäksi eksoottisetkin maut, kunhan kyseessä ei ole kirsikka tai kookos. Virossa yleinen ruisjugurtti ei maistu suomalaisille, eivätkä ruotsalaisilta jugurttihyllyiltä joskus bongattavat kukkaismaut, kuten ruusu tai seljankukka.

Suomalaisjugurtit sen sijaan maistuvat Ruotsissa.

”Viemme Ruotsiin myös samoja jugurtteja, jotka maistuvat suomalaisille, ja hyvin ne uppoavat”, Hämäläinen kertoo.