Saksan susikanta kuusinkertaistunut kymmenessä vuodessa − karjatiloilla edessä karu ratkaisu, jos tiukka suojelu jatkuu

Saksassa on susia neljä kertaa enemmän kuin Ruotsissa, mutta Saksassa suden kannanhoidollinen metsästys ei ole sallittua. Kuvan susi on Ähtärin eläinpuistosta. Kuva: Markku Vuorikari

Kannanhoidollista metsästystä vaativat karjatilalliset muistuttavat, että Saksassa on paljon pienemmällä ja tiheämmin asutulla alueella neljä kertaa enemmän susia kuin Ruotsissa.

Siitä huolimatta kannanhoidollinen metsästys on Ruotsissa sallittua, mutta Saksassa ei.

Kymmenen vuotta sitten Saksassa oli arviolta reilut 200 sutta. Vuonna 2022 maataloustuottajien keskusjärjestö DBV arvioi susien määrän liikkuvan 1 200–2 100 eläimen haarukassa. Tänä vuonna kannan ennustetaan kasvavan edelleen 1 500–2 700 yksilöön.

Vuonna 2021 sudet hyökkäsivät lähes tuhat kertaa laiduntavien kotieläinten kimppuun. Iskuissa kuoli vajaat 3 400 yksilöä. Vuonna 2020 määrä oli vielä suurempi, noin 4 000 eläintä. Vuodesta 2010 lähtien sudet ovat tappaneet Saksassa 22 000 laiduneläintä.

Susikanta kasvaa erityisen voimakkaasti Keski- ja Pohjois-Saksassa Ala-Saksin, Saksin-Anhaltin sekä Saksin osavaltioissa. Kaikissa niissä ja aivan erityisesti Ala-Saksissa on paljon laidunkarjaa.

Ala-Saksin tuottajajärjestön Landvolk Niedersachsenin varapuheenjohtajan Jörn Ehlersin mukaan suden tiukasta suojelustatuksesta pitäisi luopua mahdollisimman pian niin, että kannanhoidollinen metsästys on mahdollista.

Ehlers suhtautuu torjuvasti tuoreeseen yhteiseurooppalaiseen ”Life Wild Wolf” -tutkimusohjelmaan, jossa pyritään selvittämään, miten yhä lähempänä sivilisaatiota liikkuvia susilaumoja pystyttäisiin paremmin hallitsemaan. Pohjoismaista Ruotsi osallistuu ohjelmaan, mutta Suomi ei.

”Me tiedämme susista tarpeeksi ja me tiedämme myös, että kannan kasvua pitää täällä Ala-Saksissa rajoittaa nopeasti. Tutkimusten rahoittamisen sijaan pitäisi tukea susiaitojen rakentamista eli laidunkarjan suojelua”, Ehlers korostaa Agrarheute-verkkosivustolla.

Saksan osavaltioiden maatalousministerit varoittavat seurauksista, jos susikannan kasvun annetaan jatkua.

”On pelättävissä, että monilla alueilla joudutaan luopumaan eläinten kannalta parhaasta luonnonläheisestä laiduntamisesta kokonaan”, Baijerin maatalousministeri Michaela Kaniber tähdentää Agrarheutelle.

Hän muistuttaa, että laiduntavien eläinten tehokas aitaaminen ei vuoristoisilla alueilla ole edes mahdollista.

Esimerkiksi Itävallassa ja Italiassa vuoristoalueiden tilalliset veivät viime kesänä karjansa suojaan jo heinäkuussa, koska susien tekemiä iskuja oli poikkeuksellisen paljon. Pelkästään Tirolissa Itävallassa sudet tappoivat viime laidunkaudella arviolta noin 800 eläintä.

Viime syksynä susikysymys nousi EU-agendalle, kun susi tappoi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ponin Ala-Saksin osavaltiossa. Marraskuussa EU-parlamentti kehotti komissiota harkitsemaan suden tiukkaa suojelustatusta uudelleen.

Toistaiseksi näyttää siltä, että jäsenmaiden hallituksissa istuvat vihreät pystyvät torpedoimaan parlamentin esityksen. Saksan vihreitä edustava ympäristöministeri Steffi Lemke on yhdessä 11 jäsenmaan ympäristöministerien kanssa lähestynyt kirjeitse ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičiusta ja vaatinut, ettei suden suojelustatusta muuteta.

Suomessa eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai ankaran väännön jälkeen aikaan päätöksen suden kannanhoidollisen metsästyksen sallivasta lakimuutoksesta. Ruotsissa EU-lainsäädäntöä on tulkittu niin, että susien kannanhoidollinen metsästäminen on mahdollista.

Ruotsin mallia haikaillaan myös Saksassa, missä susia saa kaataa vain, jos ne ovat todistetusti vaaraksi ihmisille tai kotieläimille. Esimerkiksi EU-komission puheenjohtajan von der Leyenin ponin tappanut susi sai nopeasti tappotuomion.

Karjatilalliset eivät jaksa uskoa, että liittohallitus tai osavaltiohallitukset lähtisivät nopeasti muuttamaan suden suojeluun liittyvää lainsäädäntöä. Ala-Saksissa monet isot karjatilat ovat lähteneet investoimaan kalliisiin susiaitoihin pitääkseen pedot loitolla.