
”Ei ihmisen ole pakko olla maanviljelijä, jos maalla voi ansaita muullakin tavalla”, sanoo MTK:n peltokasvivaliokunnan tuore puheenjohtaja
Peltokasvivaliokunnan tuore puheenjohtaja Kalle Hankamäki ihmettelee elintarviketeollisuuden heikkoa neuvotteluvoimaa.
Kalle Hankamäki kävi pellollaan katsomassa, miten kumina jakselee puolen metrin lumipeitteen alla. ”Ei ole jäätä muodostunut eli yksi huoli vähemmän.” Kuva: Petteri KivimäkiMTK:n peltokasvivaliokunta järjestäytyi tammikuun lopulla. Peltokasvivaliokunta valitsi yksimielisesti puheenjohtajakseen Kalle Hankamäen Jämsästä.
Hän viljelee tilallaan mallasohraa, suurimokauraa, ruista ja kuminaa.
”Viime syksyn siementavara ja etenkin ohra on heikkolaatuista, nyt kannattaa selvittää oman siemenen itävyys”, Hankamäki kehottaa.
Hän itse kylvää pääosin omilla siemenillä. Varastossa on aina varuiksi jonkin verran ylivuotista siementä, viime kesän kaltaisten satokausien varalle. Siementen kasvuunlähdön Hankamäki varmistaa peittauksella.
”Viennin mahdollisuudet paranisivat, jos siirtyisimme laajemmin sopimustuotantoon.” Kalle Hankamäki
Hankamäki peräänkuuluttaa uudistavan viljelyn oppeja.
”Väkilannoitteiden käytön lisääminen on kulminaatiopisteessä eli lannoituksen lisääminen ei enää nosta satotasoa.
Tiloilla tarvitaan enemmän liiketoiminnallista ajattelua.
”Ei ihmisen ole pakko olla maanviljelijä, jos maalla voi ansaita muullakin tavalla”, Hankamäki sanoo. Tällä hän viittaa siihen, että maankäyttöön on vaihtoehtoja.
”Jos maalle saa paremman tuoton vuokraamalla sen aurinkopaneelien alle, mitä sitten. Meillä on omaa maataloustuotantoa kulutukseen nähden reilusti. Itse ainakin harkitsisin vakavasti, jos sellaista tarjottaisiin.”
Kalle Hankamäki muistuttaa itävyyskokeen tärkeydestä. Hänen maatilansa lämmönjakohuoneessa on menossa mallasohran itävyyskoe. Kuva: Petteri KivimäkiKun puhutaan ruokaketjun epäreilusta tulonjaosta, syyttävä sormi osoittaa usein kauppaa, joka tekee ruuan jakelua hyvällä katteella. Hankamäki heittää kritiikkiä kuitenkin elintarviketeollisuuden suuntaan. Sekin on kaupan tavoin keskittynyttä, mutta neuvotteluvoimaa ei silti tahdo löytyä.
”Viljelijät myyvät tuotteensa elintarviketeollisuudelle. Jos raaka-aineen hinta nousee millä tahansa teollisuuden alalla, se siirretään lopputuotteen hintaan. Ruokaketjussa sen sijaan odotellaan, että maataloustuotteen hinta laskee taas alas. Esimerkiksi eläinten ruokinnassa ajatellaan, että viljan hinta laskee ja joskus ruokitaan samoilla hinnoilla kuin ennen ja siten lihankaan hinnat eivät lähde nousuun.”
Elintarvikeketjun pitäisi olla avoimempi siitä, mitä tuotteiden jalostaminen maksaa, Hankamäki sanoo.
Hän kritisoi myös sitä, että Suomessa ei tahdo olla aidosti halua elintarvikkeiden vientiin. Siinä on myös viljelijöillä peiliin katsomisen paikka.
”Viennin mahdollisuudet paranisivat, jos siirtyisimme laajemmin sopimustuotantoon.”
Hankamäki toivoo, että viljelijät olisivat matalalla kynnyksellä yhteydessä MTK:n peltokasvivaliokuntaan.
”Olemme puimurilla puitavien kasvien asiantuntijoita. Meille voi kertoa, miten me ja järjestö voisimme tehdä asiat paremmin, kaikki tuotantosuunnat huomioon ottaen”, hän kannustaa.
Peltokasvivaliokunta valitsi tammikuun kokouksessaan varapuheenjohtajakseen Arto Laineen Hattulasta. Heikki Mäkelä jatkaa mallasohraverkoston puheenjohtajana, Matti Kantola siemenverkoston puheenjohtajana ja Ilari Sundberg öljy- ja valkuaiskasviverkoston puheenjohtajana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







