MMM:n asetus: Siipikarja pidettävä turvassa lintuinfluenssalta – määräys koskee myös harrastetiloja

Ulkoilevan siipikarjan tarha on aidattava kauttaaltaan tai muuten suojattava niin, etteivät ne joudu kosketuksiin luonnonvaraisten vesi- tai petolintujen kanssa. Kuva: Raisa Kyllikki Karjalainen

Lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi siipikarja ja kotieläiminä pidettävät linnut on suojattava luonnonvaraisilta linnuilta 1.3.–31.5.

Suojaamisesta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus koskee ammattimaista toimintaa mukaanlukien luomutuotanto.

Määräys ulottuu myös harrastesiipikarjaan ja kotieläinpihojen lintuihin.

Linnut tulee pitää joko sisätiloissa tai niiden ulkoilualue pitää kauttaaltaan aidata ja kattaa esimerkiksi riittävän tiheällä verkolla.

Aitauksen on oltava sellainen, että siipikarja ei pääse kosketuksiin luonnonvaraisten vesi- tai petolintujen kanssa.

Asetuksen ulkonapitokielto ei koske eläintarhoja, kyyhkyslakoista tapahtuvia vapaalentoja eikä tarhattuja sileälastaisia lintuja, kuten strutseja.

Siipikarjaliiton toiminnanjohtajan Hanna Hamina arvioi, että lintuinfluenssariski on nyt suurempi kuin viime keväänä.

Riski on kasvanut, koska lintujen kevätmuutto on alkanut tavallista aikaisemmin ja tautia todettu Keski- ja Itä-Euroopassa.

Ruokaviraston erikoistutkija Niina Tammirannan mukaan on vaikea arvioida, onko riski kasvanut.

Hän toteaa, että alkuvuodesta Itä- ja Keski-Euroopassa lintuinfluenssaa on todettu lähinnä siipikarjassa.

Tietoa luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ei sen sijaan ole.

Toisaalta kaikissa Euroopan maissa ihmiset eivät lähetä kuolleina löytyneitä luonnonvaraisia lintuja tutkittavaksi siinä määrin kuin Suomessa, Tammiranta kertoo.

Suomea lähin tämän kevään lintuinfluenssatapaus on todettu tämän kuun alkupuolella Tanskasta. Tartunnan seurauksena Hollanti määräsi siipikarjan pidettäväksi sisällä.

Tapauksia on todettu sekä siipikarjassa että luonnonvaraisissa linnuissa Saksassa, Puolassa, Unkarissa, Slovakiassa, Romaniassa, Tšekissä ja Ukrainassa.

Suomessa tuotantosiipikarjasta suurin osa ei ulkoile ollenkaan, joten niille lintuinfluenssa ei ole yhtä suuri riski kuin ulkoileville linnuille, Hamina sanoo.

Tilanne on toinen harrastetiloilla. Niistä monen linnut ulkoileva läpi vuoden, mutta omistajat eivät Haminan mukaan ole kovin tietoisia sisälläpitomääräyksistä.

"Vaikka linnut olisivatkin sisätiloissa, tilojen bioturvakäytännöistä pitää huolehtia joka päivä", Hamina painottaa.

Tammirantakin muistuttaa, että luonnonvaraisiin lintuihin pitää aina suhtautua vakavasti. Ne voivat milloin tahansa kantaa mukanaan siipikarjalle haitallisia tauteja.

Ulkonapitokieltoa voidaan joko aikaistaa tai pidentää Ruokaviraston riskinarvion perusteella.

Samoin siipikarja voidaan määrätä suojaan esimerkiksi lintujen syysmuuton ajaksi.

Maailman eläintautijärjestö OIE:n ja FAO:n yhteinen laboratorio Isossa-Britanniassa on arvioinut lintuinfluenssariskiä Euroopassa.

Laboratorion mukaan uhka on toistaiseksi pieni. Laitos kuitenkin suosittelee, että kaikki siipikarjan pitäjät ovat valppaita ja tiedostavat riskin ja noudattavat bioturvallisuutta koskevia määräyksiä ja suosituksia.

Lisätietoa lintuinfluenssasta ja siipikarjan suojaamisesta Ruokaviraston verkkosivuilla.

Uutista tarkennettu 25.2.2020 klo 10:14 ulkotarhojen kattamisen osalta ja lisätty linkki Ruokaviraston verkkosivuille.

• Lintuinfluenssaa aiheuttavat A-virustyypit voivat olla taudinaiheuttamiskyvyltään heikkoja eli matalapatogeenisiä tai vakavia lintuinfluenssaepidemioita aiheuttavia eli korkeapatogeenisiä.
• Tauti tarttuu helposti linnusta toiseen.
• Kun siipikarjassa epäillään tai todetaan korkeapatogeenistä lintuinfluenssaa, Ruokavirasto perustaa pitopaikan ympärille rajoitusvyöhykkeen. Se jaetaan suojavyöhykkeeseen (säde vähintään 3 km) ja valvontavyöhykkeeseen (säde vähintään 10 km).
• Jos löytää useita luonnonvaraisia lintuja kuolleina, on syytä ottaa yhteyttä lähimpään virkaeläinlääkäriin.
• Suomessa todettiin lintuinfluenssaa ensimmäisen kerran vuoden 2016 lopulla, tautia aiheuttanut virus oli korkeapatogeeninen.
• Vuonna 2018 Suomessa löydettiin matalapatogeenistä lintuinfluenssaa.
• Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen.
• Suomessa myynnissä olevista elintarvikkeista ei voi saada lintuinfluenssaa.
• Lähde: Ruokavirasto