Koko ruokaketju hyötyy luonnon hyvinvoinnista

Mehiläinen kuminan kukinnossa. Pölytys on yksi tärkeä ekosystseemipalvelu. Kuva: Kimmo Haimi

Ruokajärjestelmä on laaja kokonaisuus luonnosta alkutuotantoon ja ruokatuotteista ravitsemukseen. Sen kestävyyden ytimessä on luonnon ja ihmisen hyvinvointi.

Maatalous on täysin riippuvainen yhteistyöstä luonnon kanssa, sillä ruoka tuotetaan osana luontoa.

Sitra julkaisi viime vuoden lopulla ehdotuksia siitä, miten Suomeen rakennetaan kestävä ruokajärjestelmä ja miten EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa tulisi kehittää vuoteen 2040 mennessä.

Ykköstavoitteeksi tulee asettaa maatalouden sovittaminen luonnon kantokyvyn rajoihin.

Maatalous on nähtävä osana kiertotaloutta, jossa energia- ja ravinnevirrat kiertävät alueellisella tasolla. Näin lisätään samalla tuotantopanosten huoltovarmuutta.

Vaikka olemme ruoantuotannossa pitkälti omavaraisia, olemme yhä liian riippuvaisia ulkomaisista tuotantopanoksista, esimerkiksi typpilannoitteista.

Kiertoihin perustuva, kestävä ruokajärjestelmä tarjoaa valtteja myös kasvavaan vientiin.

Tukipolitiikan painopisteitä on siirrettävä.

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (cap) on yksi osatekijä ruokajärjestelmässä, jossa luonto, ruuantuotanto ja kulutus kytkeytyvät toisiinsa. Kansallisesti laadittavan cap-suunnitelman tulisikin kannustaa EU:ta ja sen jäsenmaita kestävään maatalouteen.

Luonnon ja ihmisen hyvinvointi vaatii jo alkutuotannossa taloudellista kannattavuutta.

Politiikan tulisi tukea huoltovarmuuden lisäksi monimuotoisuutta, maan kasvukuntoa ja maatalouden ilmastotoimia. Ensimmäisinä tällaisista toimista hyötyvät viljelijät itse, sillä niiden avulla voidaan ehkäistä sään ääri-ilmiöitä. Terve maaperä ja monimuotoinen luonto kasvattavat maatalouden kykyä sopeutua erilaisiin muutoksiin.

Tukipolitiikan painopistettä tulisi siirtää viljelyalaan ja eläinlukuun perustuvista tuista asteittain kohti tulosperusteisia tukia, jotka palkitsevat viljelijöitä esimerkiksi ekosysteemipalvelujen ylläpitämisestä ja vahvistamisesta.

Maatalouden markkinoiden ja tukipolitiikan muutoksen tulee olla osa isompaa ajatteluntavan muutosta, jossa luonnon toimintakyky nähdään välttämättömänä pääomana, johon koko ruokaketjun kannattavuus ja kestävyys perustuvat.

Ilmasto- ja ympäristötoimista tulisi maksaa korvaus osana tuotantoa.

Yhteinen tekijä on olemassa: ekosysteemipalvelut. Ne pitävät sisällään biomassan muodostuksen eli sadon ja hiilensidonnan, luonnon monimuotoisuuden tuomat moninaiset palvelut, kuten pölytyksen ja ravinteiden kierron, sekä vesien hallinnan, esimerkiksi tulvasuojelun.

Jotta pääsemme tähän, luonnon ja sen tuottamien ekosysteemipalvelujen arvo tulee asettaa talouden ytimeen eli se on huomioitava EU:n, jäsenmaiden ja paikallisten viranomaisten kaikissa päätöksissä. Siksi myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen tulisi kulkea kohti tulosperusteisia tukia ja alueellista kiertotaloutta, kuten Sitran viesti Brysseliin on kuulunut.

Euroopan keskuspankin tuoreen arvion mukaan noin 75 prosenttia pankkilainoista myönnetään yrityksille, jotka ovat erittäin riippuvaisia vähintään yhdestä ekosysteemipalvelusta. Monimuotoinen luonto tukee siis myös rahoitusjärjestelmän riskienhallintaa ja vakautta.

Ruokajärjestelmän muutos vaatii mittaamisen ja mittariston kehittämistä niin alkutuotannossa kuin kuluttajatuotteissa. Kestävässä ruokajärjestelmässä kuluttaja tietää, missä ja miten ruoka on tuotettu ja voi vaikuttaa valinnoillaan ruuan kestävyyteen läpi ketjun.

Hiilijalanjälkeä ja luonnon monimuotoisuutta kuvastavat mittarit ovat toivottavasti pian arkipäivää kuluttajien valinnoissa. Niiden avulla itse kukin voi varmistua siitä, että ruoan hintaan sisältyy reilu osuus luontoa vahvistavia toimia.

Voimme käyttää tulevaisuusvaltaamme rakentamalla polkuja kohti kestävämpää ruokajärjestelmää. On vaikutettava niin EU:n maatalouspolitiikkaan, ruokatuotteiden arvoketjuun kuin kuluttajien valintoihin.

Muuten tuottajat eivät pysty vahvistamaan yhteistyötään luonnon kanssa, vaikka ovatkin siihen valmiita ja motivoituneita.

Liisa Pietola

johtava asiantuntija

Eero Jalava

johtava asiantuntija

Sitra, Kestävyysratkaisut