Kaura on perso maaperän nikkelille –pitoisuudelle tulossa enimmäisraja EU:ssa
MTK:n Schulmania huolestuttaa uuden raja-arvon mahdollisesti viljelijöille aiheuttama lisäkustannus.
Kauran sisältämälle nikkelille ollaan asettamassa ylärajaa. Tietoa siitä, mitkä asiat nikkelipitoisuuteen vaikuttavat, tarvittaisiin lisää. Kuva: Petteri Kivimäki, Jaana Kankaanpää, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaKun puhutaan raskasmetalleista, monelle tulee ensimmäisenä mieleen kadmium ja se, että Suomessa on lannoitteille tiukemmat kadmiumrajat kuin muualla Euroopassa.
Kadmium poistuu elimistöstä erittäin hitaasti ja sillä on todettu olevan haitallisia terveysvaikutuksia. Sen esiintymiselle elintarvikkeissa on EU:ssa asetettu tiukat rajat.
Nyt puheenaiheeksi on noussut nikkeli. Sille ei toistaiseksi ole raja-arvoja EU:n vierasaineasetuksessa, mutta niitä valmistellaan. Asiasta äänestetään todennäköisesti helmikuussa.
Nikkeli on hyvin eri tyyppinen kuin kadmium. Se poistuu elimistöstä nopeasti. Suomalaisten nikkelialtistus ruuan välityksellä ei ole niin suurta, että siitä olisi väestölle terveyshaittaa, tutkimusprofessori Johanna Suomi Ruokavirastosta sanoo.
Suomi ei komissioon toimitetun aineiston mukaan erotu kauran nikkelipitoisuuksissa muista EU-maista.
Tuleva nikkeliraja puhuttaa nyt vilja-alalla ennen kaikkea siksi, että suomalainen vientiylpeys, kaura, ottaa sitä maasta muita viljoja herkemmin. Osa pelkää, että pelkkä raja-arvon asettaminen vaikuttaa kauran maineeseen maailmalla.
Nikkeliraja on tulossa laajalle joukolle elintarvikkeita, johtava asiantuntija Elina Pahkala maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo. Viljojen lisäksi mukana on muun muassa pähkinöitä, vihanneksia, yrttejä ja öljysiemeniä.
Muille viljoille kaavaillaan ylärajaksi 0,5 milligrammaa nikkeliä kilossa. Kauralle esitys on tällä hetkellä 4 milligrammaa. Se koskee kuorittua kauraa. Kuorimattomalle kauralle se tarkoittaa kuutta milligrammaa kilossa.
Kauran raja on muita korkeampi juuri sen takia, että sen luontaiset nikkeliarvot ovat korkeammat, Pahkala kertoo. Raja-arvot asetetaan pitoisuustietojen perusteella niin, etteivät ne estäisi jonkin ruoka-aineen käyttöä kokonaan.
Viljan pitoisuustietoja on toimitettu Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto Efsalle ja komissiolle todella paljon sekä Suomesta että muista jäsenmaista, hän kertoo. ”Ehdotus on siis vahvalla pohjalla.”
Nyt kaavaillut rajat eivät Pahkalan mukaan muodostune ongelmaksi Suomelle. ”Joitakin ylityksiä voi olla, mutta koko maan laajuista ongelmaa ei tule.”
Suomi ei komissioon toimitetun aineiston mukaan erotu kauran nikkelipitoisuuksissa muista EU-maista. Euroopan ulkopuolisten maiden arvoja viranomaisilla ei ole käytettävissä.
Pahkalan mukaan tarvitaan kuitenkin lisää tietoa siitä, mistä joskus havaitut yksittäiset korkeat pitoisuudet johtuvat ja miten niitä voitaisiin hallita. Suomi on esittänyt komissiolle, että raja-arvojen soveltamisajankohtaa siirrettäisiin asetuksessa vähintään vuodella, jotta pitoisuuksiin vaikuttavista tekijöistä saataisiin lisää tietoa.
Esimerkiksi öljysiemenissä nikkeliä on huomattavasti enemmän.
Johanna Suomen mukaan nikkeli voisi olla ongelma lähinnä niille, joilla on nikkeliin liittyvä kosketusallergia. ”Nikkelille pahasti herkistyneet ihmiset saattavat saada kosketusihottuman oireita myös runsaasti nikkeliä suun kautta saadessaan.”
Kaurassa esiintyvillä määrillä se ei kuitenkaan ole todennäköistä, hän arvioi. Esimerkiksi öljysiemenissä nikkeliä on huomattavasti enemmän.
Ruokaviraston riskinarvioinnin mukaan nikkelialtistuksen havaittiin rottakokeissa lisäävän keskenmenojen riskiä. Ihmisillä tällaista yhteyttä ei kuitenkaan ole havaittu.
Uusia haasteita syntyy paitsi viljelijöille, myös myllyille ja kauran viejille.
MTK:n vilja-asiamies Max Schulman korostaa, että nikkeliasiasta tarvitaan lisää tietoa: missä oloissa tai alueilla kaura ottaa sitä eniten ja voidaanko viljelytoimenpiteillä vaikuttaa asiaan.
Uusia haasteita syntyy paitsi viljelijöille, myös myllyille ja kauran viejille, hän huomauttaa.
Tiedon lisäämiseksi on alkamassa laaja yhteishanke, HAKA eli ”Terveellisempi ja turvallisempi kaura: Haitalliset yhdisteet pois kaurasta”. Se on saanut Makera-rahoituksen vuosille 2024–26.
Schulmania huolestuttaa uuden raja-arvon mahdollisesti viljelijöille aiheuttama lisäkustannus. ”Nikkelille ei ole pika-analyysiä. Testit ovat aikaa vieviä ja kalliita. Kuka ne viljaketjussa maksaa? Jäävätkö ne viljelijän maksettavaksi?”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






