KKV:n KIrsi Leivon arvion mukaan Yaran tapaisella isolla, kansainvälisesti toimivalla valmistajalla on pienempiä toimijoita paremmat tuontimahdollisuudet ja kanavat sekä tehtaita eri puolilla Eurooppaa. Kuva: Carolina Husu
Yaran hinnoittelu sai kilpailuviranomaiset jalkeille – KKV selvityttäisi uudestaan lannoitteiden tuontirajoitukset
Kilpailu- ja kuluttajaviraston Kirsi Leivo harkitsisi raskasmetallien raja-arvojen väliaikaista keventämistä lannoitteiden saatavuuden parantamiseksi.
”Lannoitteiden kansallisia tuontirajoituksia kannattaisi Suomessakin tarkastella uudestaan”, arvioi Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo. Kuva: Carolina HusuLannoiteyhtiö Yaran hallitseva asema Suomen lannoitemarkkinoilla on saanut myös viranomaiset jalkeille.
Kilpailua valvova Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV katsoo, olisiko mahdollista parantaa lannoitemarkkinoiden toimintaa. Tämä tapahtuisi kehittämällä nykyistä sääntelyä eli regulaatiota.
”Emme virastona voi lisätä jakelukanavia, mutta kannattaisi harkita, olisiko regulaation keventämisestä etua”, KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo kertoo toimista, joita kilpailua valvova viranomainen nyt arvioi.
Norjalaisen lannoitevalmistajan Yaran vahvaan hinnoitteluasemaan Suomen lannoitemarkkinoilla voitaisiin KKV:n mukaan pyrkiä vaikuttamaan helpottamalla lannoitteiden tuontia.
Kyse on lannoitteiden sisältämän raskasmetallin, kadmiumin, sallituista pitoisuuksista Suomessa myytävissä lannoitteissa. Suomella on EU:lta erityislupa siihen, että kotimaassa myytäviltä lannoitteilta se voi edellyttää matalampia kadmiumpitoisuuksia.
Kadmium on terveydelle haitallinen raskasmetalli
Suomen lainsäädäntö asettaa peltolannoitteiden raja-arvoksi enintään 1,5 milligrammaa kadmiumia fosforikiloa kohti. Kadmium on raskasmetalli, joka kertyy elimistöön.
Lannoitevalmistaja Yara kertoo verkkosivuillaan asettaneensa Suomessa valmistetuille lannoitteiden kadmiumille ja muille raskasmetallipitoisuuksille raja-arvot, jotka ovat selvästi Suomen lainsäädännössä määriteltyjä arvoja tiukemmat.
Yaran puhtaustakuu on alle 0,5 milligrammaa kadmiumia kilossa Suomessa tuotetuille peltolannoitteille.
Takuu ei koske muissa maissa tai muiden toimijoiden valmistamia lannoitteita. Ne noudattavat Suomen lainsäädännön raja-arvoja.
Maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa ja Luonnonvarakeskuksen, Ruokaviraston, Suomen Ympäristökeskuksen ja THL:n vuonna 2019 tekemässä raportissa on arvioitu Suomen poikkeusluvan vaikutuksia. Raportissa todetaan, että alle 3-vuotiaista lapsista 88 prosenttia sai kadmiuma yli turvallisena pidetyn siedettävän viikkosaannin rajan.
Lisäksi selvityksessä on arvioitu, että jos suomalaisten viljojen kadmiumpitoisuudet nousisivat kauttaaltaan keskieurooppalaiselle tasolle tai kotimainen tuonti korvautuisi keskieurooppalaisella tuonnilla, suomalaisten lasten kokonaisaltistus kasvaisi entisestään karkeasti arvioiden noin 4 prosentilla. Terveyssyistä johtuen raportissa ei päädytty suosittelemaan poikkeusluvan poistamista.
Metsätaloudessa käytettävissä tuhkalannoitteissa saa kadmiumia olla enintään 50 mg kiloa kohden.
Yaran Siilinjärven tehtaiden päätuotteet ovat lannoitteet ja fosforihappo. Yhtiöllä on Suomessa lannoitetehtaat myös Uudessakaupungissa ja Kokkolassa. Yaran Suomen-tytäryhtiön kotipaikka on Espoossa.
Suomen lainsäädäntö asettaa peltolannoitteiden raja-arvoksi enintään 1,5 milligrammaa kadmiumia kiloa kohti. Yaran Suomessa valmistetuissa lannoitteissa kadmiumpitoisuudet alittavat selvästi tämänkin.
”Jos lannoitteiden tuontia haluttaisiin kasvattaa hintojen laskemiseksi ja saatavuuden parantamiseksi, kannattaisi miettiä, tulisiko näistä Suomen tiukemmista rajoitteista luopua väliaikaisesti”, KKV:n Leivo nimeää täsmätoimenpiteen.
Regulaatio rajoittaa etenkin keskieurooppalaisten lannoitteiden tuontia Suomeen.
”Ottaen huomioon muutokset lannoitemarkkinalla, nykytilanteessa saattaisi olla perusteltua selvittää ja harkita uudestaan, olisiko lannoitteiden kadmiumtason poikkeuksesta tinkiminen väliaikaisesti mahdollista lasten terveyttä vaarantamatta.”
Vastaava selvitys lannoitteiden tuonnin helpottamisesta kadmiumin raja-arvoja korottamalla muun Euroopan tasolle tehtiin vuonna 2019. Arvion tekivät Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto, Suomen ympäristökeskus ja THL yhteisselvityksenä.
Silloin päätös oli se, ettei poikkeuksesta ja matalammista kadmiumin tasoista luovuta Suomen osalta. Perusteluna olivat terveydelliset syyt.
Pitkäaikaisesta altistuksesta matalillekin kadmiumpitoisuuksille aiheutuu terveysongelmia.
Terveyskysymyksissä KKV ei ole oikea taho arvioimaan lannoitteiden raskasmetallipitoisuutta, mutta: ”Tällaisessa markkinatilanteessa kannattaisi harkita kaikki toimet, myös lannoitetuonnin rajoitteet Suomen osalta.”
Aiempi selvitys on julkaistuna myös maa- ja metsätalousministeriön sivuilla.
Vuoden 2019 selvityksessä verrattiin suomalaisten maatilojen tuotantokustannuksia vuodelta 2016. Silloin markkinatilanne oli toinen ja lannoitteiden osuus maatilojen tuotantokustannuksesta oli keskimäärin vain noin neljä prosenttia.
EU suojaa lannoitemarkkinoitaan tuontitullein sisämarkkinoiden ulkopuolelta tulevalta kilpailulta. Lannoiteraaka-aineissa tuontitulli on noin kuusi prosenttia.
MT uutisoi (9.11.), että komissio on esittänyt EU-neuvostolle tullin väliaikaista poistamisesta ensi vuoden loppuun asti. Asian käsittely on yhä kesken. Suomi suhtautuu tullin poistoon myönteisesti.
Lannoitteiden hinnat lähtivät nousuun jo vuoden 2021 loppupuolella. Sitä seurasi tuotantoshokki, kun maakaasun tuonti Venäjältä tyrehtyi. Maakaasu on tärkeä raaka-aine lannoitteiden tuotannossa, ja rajoitteet siirtyivät hinnannousuina lannoitteisiin.
Yara rajoitti tuotantoaan, mikä heijastui lannoitteiden hintoihin Euroopan laajuisesti.
Suomessa lannoitteiden hinta on EU-keskiarvoa korkeampi.
Lannoitevalmistaja Yara hallitsee Suomen lannoitemarkkinoita noin 80 prosentin markkinaosuudella. Kun lannoitteiden tuonti Venäjältä tyrehtyi, Yaran markkina-asema vahvistui edelleen.
Yaran kaksi pienempää kilpailijaa Suomessa ovat Cemagro ja Belor Agro.
”Olemme suurella kiinnostuksella seuranneet lannoitemarkkinoiden tilannetta. Yaran markkina-asema vahvistui, koska pienemmät toimijat olivat täysin riippuvaisia Venäjän-tuonnista”, KKV:n Kirsi Leivo kuvaa nykytilannetta.
Isolla, kansainvälisesti toimivalla Yaralla on paremmat tuontimahdollisuudet ja kanavat sekä tehtaita eri puolilla Eurooppaa.
”Tiedämme, että Yaran tuotot ovat kasvaneet voimakkaasti koko Euroopan tasolla. Konsernin tuottoprosentit ovat erittäin korkealla tasolla. Tuotantokustannukset ovat nousseet, mutta samalla Yaran voitot ovat kaksinkertaistuneet vuoden takaiseen verrattuna. On kiinnostavaa, että Yaran hinnat ovat nousseet enemmän kuin tuotantopanosten hinnat”, Kirsi Leivo analysoi Yaran osavuosiraportteja.
KKV:n käsityksen mukaan lannoitteiden hintojen nousut Suomessa ja muualla Euroopassa eivät juuri eroa toisistaan.
Lannoite on viljelijöille välttämättömyyshyödyke sadon varmistamiseksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
