Lihatiloilla kahtalaiset tunnelmat: Osalle tuottajahinnan nousu on antanut tilaa hengittää, osa vähentää tuotantoa tai lopettaa

Tunnelmat lihatiloilla ovat kaksijakoiset.  Kuva: Lari Lievonen

Lihatilat ovat tänä vuonna olleet kovassa paineessa, kun tuotantokustannukset ovat nousseet rajusti, mutta lihan tuottajahinta on hiipinyt hitaammin perässä.

Osalle tiloista tuottajahintojen nousu on tuonut helpotusta, mutta ei kaikille.

Sonnin ja hiehon hinta on kuluneen vuoden aikana noussut noin 25 prosenttia, MTK:n nautaverkoston puheenjohtaja Jaakko Isomäki Kauhavalta kertoo.

Mihin se riittää?

Isomäki havainnollistaa, että sillä voisi kattaa esimerkiksi lannoitteiden hinnannousun sekä sähkön, jos tilalla on kohtuullinen sähkösopimus. Rehuviljan hinnannousun kattamiseen se ei enää riitä.

Tuottajahinnat eivät ole nousseet tasaisesti. ”Pihvirotuisen vasikan hinnannousu jäi emolehmätilojen kannalta hyvin pieneksi, siellä on varmasti tullut pettymyksiä.”

Tunnelmat tiloilla ovat Isomäen mukaan hyvin kaksijakoiset.

”Niillä, jotka hankkivat tuotantopanoksia edullisemmin viime vuoden puolella, taloustilanne ja maksuvalmius on parempi. Niillä, jotka tulivat tähän vuoteen tyhjillä varastoilla ja muutenkin käyttöpääoma pakkasella, tilanne on karmea.”

”Jos tilan tuotantotulokset eivät ole kunnossa tai on ollut epäonnea eläinten kanssa, niin aina vain vaikeutuu”, Isomäki jatkaa.

Hän kertoo, että tuotannon lopettajia näyttäisi olevan ympäri Suomen, mutta eniten Itä-Suomessa. ”Myös niitä on paljon, jotka ovat vähentäneet tuotantomäärää esimerkiksi sen verran, että omat rehut riittävät.”

Naudanlihan kulutus on tänä vuonna laskenut, mutta uusimpien tietojen mukaan lasku näyttäisi olevan tasaantumassa.

Ensi vuodelle Isomäki toivoo maailman markkinanäkymien rauhoittumista, parempaa taloudellista näkymää tuottajille sekä kuluttajille ostovoimaa.

Sikaverkoston vt puheenjohtaja Jussi Joki-Erkkilä Kalajoelta arvioi, että sianlihan tuottajahinta on noussut vuoden aikana noin 30 prosenttia. Se ei riitä – kustannukset kirivät kaukana edellä.

Tilanne on Joki-Erkkilän mukaan vaikea. Erityisen hankalaa on niillä, jotka ovat pitkälti ostoviljan varassa.

Säästökohteita on hänen mukaansa lähes mahdoton löytää. ”Korjausvelka kasvaa, kun investointeja ei tehdä.”

Esimerkiksi sähköä kuluu sikatiloilla paljon, eikä siitä voi säästää.

”Minulla sähkösopimus on onneksi voimassa vielä ensi vuoden. Mutta on paljon sellaisia, joilla sähkön hinta hyppää 4 sentistä pörssisähköön, jonka keskihinta on yli 40 senttiä.”

”Kyllä tässä puhuri tulee käymään”, Joki-Erkkilä sanoo tarkoittaen, että moni tippuu kyydistä.

Kantar TNS Agri arvioi sikatilojen määrän vähenevän tänä vuonna 12 prosenttia ja sianlihan tuotannon 2,5 prosenttia. Ensi vuonna lihamäärä laskee arvion mukaan 5,4 prosenttia.

Kaikesta huolimatta Joki-Erkkilä antaa pisteet kaupalle. ”Ne ovat olleet mukana tässä ahdingossa. Jos ei korotuksia kauppaan olisi saanut, tämä olisi loppunut ajat sitten.”

MTK:n siipikarjaverkoston puheenjohtaja, kauhavalainen Harri Sippola arvioi, että broilerinlihan tuottajahinta on noussut tänä vuonna noin 35 prosenttia.

Kevättalvella broileritilojen tilanne oli hänen mukaansa suorastaan järkyttävä. Kustannukset olivat nousseet jyrkästi, mutta tuottajahinnat lähtivät nousuun vasta viiveellä. Sen jälkeen tilanne on helpottunut.

Tällä hetkellä tilakohtaiset erot ovat suuret. Broilerin tuotannossa kuluu paljon energiaa, ja nyt tuottajan tilanne riippuu siitä, millainen sähkösopimus tilalla on ja mikä on lämmitysmuoto.

Parhaassakaan asemassa olevilla tiloilla kannattavuus ei vielä ole sillä tasolla kuin pitäisi olla, Sippola toteaa. Kevään tilanne heijastuu pitkään tilojen maksuvalmiuteen.

Ensi vuodelle Sippola toivoo vakautta ja ennustettavuutta. Siitä hyötyisivät niin rehuviljan tuottajat, lihatilat, teollisuus, kauppa kuin kuluttajakin.