Kotimaisessa rypsissä ja rapsissa on kaikki kotiinpäin

Rypsin lituja. Kuva: Kari Salonen

Kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyn lähihistoria näyttää synkältä. Rypsin ja rapsin kokonaissato on kymmenessä vuodessa puolittunut, puhumattakaan pidemmälle katsottuna ja 2000-lukuun verrattuna.

Laskuun on monia perusteltujakin syitä. Säille ja olosuhteille emme voi mitään, mutta omaa osaamistamme ja asennettamme voimme aina muuttaa.

Asioilla on tapana mennä eteenpäin. Se, mikä tehtiin hyvin eilen, ei takaa menestystä tulevaisuudessa. Viljaa tuotetaan Suomessa keskimäärin enemmän kuin kotimainen teollisuus tarvitsee. Niinpä ylijäämä on usein vietävä takamatkalta merten taakse, mikä näkyy viljan hinnoissa niin sanottuna Itämeri-vähennyksenä.

Jos paikalliset preemiot viljoille ovat Suomessa keskimäärin miinuksella suhteessa maailmanmarkkinahintoihin, niin öljykasveilla tilanne on päinvastainen. Teollinen kysyntä ylittää kotimaan tuotannon moninkertaisesti. Niinpä vajetta paikataan tuonnilla.

Kotimaan ostohintoja tarkastellaan suhteessa tuontiin. Niin pitkään kuin öljykasvien tase on näin päin, tekee teollinen ostaja hinnoittelupäätöksensä tuontihintaan verraten.

Mitä kotimaisella öljykasvialalla sitten pitäisi tapahtua viljelyinnokkuuden lisäämiseksi? Miten voisimme parantaa suhteellista kannattavuutta?

Vaikka rypsin ja rapsin eteen on tehty vuosien aikana ansiokasta tutkimus- ja koetyötä, on niiden viljelykehitys jäänyt Suomessa muiden kasvien jalkoihin. Kesällä 2023 perustetulla Rypsi-rapsi-foorumilla haetaan ratkaisuja rypsin ja rapsin viljelyn edistämiseen.

Lajikekehitys, menetelmien ja tutkimuksen kohdentaminen erityisesti rypsille ja rapsille ja sitä kautta satotasojen nostaminen ovat avaimia rypsin ja rapsin uudelle tulemiselle.

Kaiken keskiössä on viljelijä. Kun uskaltaa kokeilla ja kehittää, tuloksillakin on tapana parantua.

Foorumin toiminta yhdistää kotimaisen öljykasvikentän toimijoita. Toimintaa ohjaavana ohjenuorana on käytännönläheisyys. Ensisijaisena tavoitteena on tuottaa viljelyyn tapoja ja menetelmiä, jotka auttavat satotasojen nostamisessa.

Myös Säkylän Köyliössä on aloitettu viljelykokeet. Räpin koetilan 1950-luvulta alkavan historian ensimmäiset syysrapsit kylvettiin viime syksynä.

Haluamme lisätä pitkäjänteisesti kotimaisen rypsin ja rapsin käyttöä.

Vähimmäistavoitteemme on, että yli puolet käyttämästämme raaka-aineesta olisi kotimaista. Nyt olemme kaukana tästä. Tämän vuoksi olemme valmiita kasvattamaan sopimuspohjaisesti tuotantoa kymmenillä tuhansilla tonneilla.

Öljykasvien viljelyn tilanne Suomenlahden toisella puolella on hyvin toisenlainen, kuin meillä Suomessa. Virossa rapsin noussut satotaso ja erinomaiset ominaisuudet viljelykierrossa on havaittu laajalti, eikä sen viljelypinta-ala voi enää paljoakaan nousta nykyisestä.

Virossa ja muualla Baltiassa rapsi onkin viljelyn pääkasvi, jonka ympärille muu viljely suunnitellaan. Yksi syy on hyvä esikasviarvo eli positiivinen vaikutus kierrossa seuraavana tulevien viljojen satotasoihin.

Suomen suurimmalla kasviöljypuristamolla Kirkkonummen Kantvikissa vietettiin viime vuonna 30-vuotisjuhlia. Kasviöljypuristamon toimintaan on aktiivisesti investoitu.

Parhaillaan puristamolle rakennetaan omaa pullotuslinjastoa. Noin 4,5 miljoonan euron investointi on vahva osoitus sitoutuneisuudesta kotimaiseen rypsiin ja rapsiin.

Rypsi ja rapsi ovat Suomen ruokaomavaraisuuden kannalta merkittäviä ja monikäyttöisiä kasveja. Kasviöljyjen käytön lisääminen on jo terveyssyistäkin suositeltavaa.

Kotimainen rypsi- ja rapsiöljy on suomalaiselle elintarviketeollisuudelle tärkeä raaka-aine kotimaisuusasteen ja toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi puristusprosessissa valmistetaan rypsipuristetta rehukäyttöön.

Sään ääri-ilmiöt ovat jo aiheuttaneet etenkin eteläisemmässä Euroopassa hyvin haastavia satokausia kuivuuden ja helteiden vuoksi. Suomessakin meidän täytyy varautua viljelyolojen muutoksiin ja turvata tulevat satokaudet tutkimukseen nojaten. Rypsin ja rapsin osalta kyse on myös omavaraisuudesta.

Ilmastonmuutos on yksi ajuri kasvipainotteisen ruoan suosion kasvamisessa. Kotimaiselle rypsille ja rapsille voi siis ennustaa vahvaa kysyntää jatkossakin terveellisenä ja ympäristönäkökulmasta kestävänä valintana.

Vuoden 2024 kylvöalaennusteet näyttivätkin kevätrypsin ja -rapsin osalta merkkejä paremmasta.

Nyt on aika palauttaa kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyala ja satomäärät kestävälle tasolle. Kotimaisessa rypsissä ja rapsissa on kaikki kotiinpäin.

Esa Mäki

toimitusjohtaja

Apetit

Timo Huttunen

liiketoimintajohtaja

Apetit Kasviöljy