”Kateuden tilalle oman työn arvostus”
Lihantuottaja Jenni Kivikoski katsoo tiukasti silmiin. Tämä 27-vuotias nuori nainen tietää, mitä tahtoo, eikä pelkää sanoa sitä ääneen.
Hänen mielestään suomalaiset viljelijät ovat liian kilttejä ja ottavat nöyrästi vastaan kaiken ylhäältä annetun. Mallia voisi ottaa vaikka Ranskasta. Siellä tuottajat eivät pelkää ilmaista joskus hyvinkin haisevaa vastalausettaan.
”Nyt tarvitaan tekoja ja toimintaa eikä pelkkiä haaveita.”
Kivikoski ei ymmärrä viljelijöiden keskinäistä kateutta. Se pitää saada kitkettyä pois ja tiloille halu puhaltaa yhteen hiilen.
Tuottajien on aika ottaa ohjat omiin käsiinsä ja perustaa omia luomu- ja lähiruokakauppoja, koska suuret kauppaketjut vetävät välistä, Kivikoski huomauttaa.
”Meidän rahoillamme ne suuret marketit rakennetaan.”
Kivikoski haluaisi avata tilansa ovet sekä muille luomutuottajille että kuluttajille. Tietojen ja kokemusten vaihto ovat tärkeitä, jotta maataloutta arvostettaisiin.
”Tuntuu, että edes viljelijät eivät enää arvosta maataloutta. Tällainen ajattelutapa on lopun alku.”
Kukaan ei pysty yksin muuttamaan maailmaa, mutta yhdessä siinä onnistutaan.
”Olen vielä nuori ja haluan nähdä ne ’paremmat ajat’.”
Kivikoski kannustaa nuoria ryhtymään viljelijöiksi. Hän on varma siitä, että tuottajat yhdessä voivat rakentaa tulevaisuuttaan lähi- ja luomuruuan varaan.
Ei pidä kadehtia niitä, jotka tuntuvat pääsevän helpommalla jossain muussa työssä. Jos kukaan ei enää viitsi ryhtyä viljelijäksi, mitä tänne enää jää jäljelle, hän kysyy.
Miksi Kivikoski itse on maanviljelijä?
”Olen tätä tehnyt pikkulikasta lähtien. En osaa enkä halua tehdä muuta.”
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
