Pohdiskelija tuo viljelijän näkökulmaa VYRin toimintaan

Ilari Sundberg esittelee Vilja-alan yhteistyöryhmän tiedottajalle Katri Popoville syysviljojen talvehtimista. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kolmatta kasvukauttaan viljelijänä käynnistelevän mäntsäläläisen Ilari Sundbergin mielestä geenimuuntelusta pitäisi käydä Suomessa aitoa keskustelua. Sitä pitäisi hänen mielestään käydä nimenomaan siitä näkökulmasta, sallitaanko se.

Helsingin yliopistossa biokemiaa pääaineenaan opiskelevalle miehelle argumentit ”Jumalan tontille astumisesta” ovat myrkkyä.

Perusteluna hänellä on pitkä selostus geenimuuntelun tekniikoista ja niiden kehityksestä, jossa toimittajan käsityskyky ylittyy jo muutaman lauseen jälkeen. Selväksi kuitenkin käy, että geenimuuntelusta hyötyisivät sekä viljelijät että maailman ruokaturva.

Sundberg antaa kuitenkin esimerkin, jonka toimittajakin käsittää: viljojen geeniperimää voitaisiin parantaa niiden kantamuodoissa säilyneillä geeneillä, jotka ovat jalostuksen myötä kadonneet käytössä olevista lajikkeista.

Sundberg on yksi pääsiäisen edellä toimintansa aloittaneen Vyrin viljelijätyöryhmän kahdestatoista jäsenestä.

Työryhmään valittiin talvella hakemusten perusteella kasvinviljelijöitä, jotka ovat paitsi kiinnostuneita kehittämään omaa tilaansa ja itseään viljelijänä myös antamaan osaamisensa koko vilja­ketjun käyttöön.

Millainen alansa asiantuntija Sundberg viljelijätyöryhmässä on?

Perusteellinen ajattelija ainakin. Tämä tulee hyvin selväksi, kun Sundbergilta kysyy tilakoon ja kannattavuuden yhteydestä. Siitä seuraa useita minuutteja kestävä, äärimmäisen perusteellinen pohdinta, eikä hän senkään jälkeen ole ilmaissut asiaan lopullista kantaansa.

Ehkä sitä ei edes ole, kuten ei ole moneen muuhunkaan kysymykseen.

Sundberg vaatii sekä itseltään että muilta maatalouden asiantuntijoilta – viljelijöistä lähtien – aitoa keskustelua, johon osapuolet tuovat rakentavasti oman panoksensa. Vain sillä voidaan hänen mukaansa luoda uusia ajatuksia ja päästä asioissa eteenpäin.

Ylipäätään Sundberg arvostaa rationaalista, tutkittuun tietoon perustuvaa ajattelua ja päätöksentekoa. Hän on huolissaan siitä, miten ”fiiliksen aikakausi” vaikuttaa tekevän tuloaan ”ratio­naalisuuden aikakauden” jälkeen.

Tällä hän viittaa siihen, että keskustelut käydään yhä useammin tunteiden kuin faktojen pohjalta.

Rationaalista päätöksentekoa Sundberg toteutti vuonna 2014. Aloittaessaan viljelijänä hän lopetti isänsä vuonna 1982 aloittaman sokerijuurikkaan viljelyn ja myi jurttikoneet.

Juurikkaan viljely oli järkevää aikanaan. Yhtä järkevää oli siitä luopuminen, hän perustelee.