Homemyrkky ja alhaiset hehtolitrapainot viljasadon riesana

Kauran hehtaarisadon mediaani eli keskimmäinen arvo on näytteiden perusteella 3 500 kiloa. Vuosi sitten arvo oli 3 200 kiloa hehtaarilta, Ruokavirasto kertoo. Kuva: Carolina Husu

Tänä vuonna korjattu vilja on kevyttä ja siinä on paljon punahomeen aiheuttamaa DON-homemyrkkyä, tiedottaa Ruokavirasto. Homemyrkky on tänä vuonna erityisesti kauran riesa.

Suurin riski kauran elintarvikekäytön raja-arvon ylittymiseen on Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Myös Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Etelä-Savossa yli neljännes tutkituista näytteistä ylittää raja-arvon.

Kaura- ja vehnänäytteistä on mitattu niinkin korkeita DON-pitoisuuksia, että ne ylittävät rehukäytön suositusarvon. Kotieläintiloilla olisikin tärkeää selvittää hometoksiinipitoisuus ennen rehukäyttöä, Ruokavirasto muistuttaa.

Myös ohralla on mitattu raja-arvon ylittäviä hometoksiinipitoisuuksia.

Marraskuun ensimmäisenä päivänä julkaistut tiedot ovat noin 800 tutkitun viljanäytteen keskiarvoja. Laatutiedot tarkentuvat tulevien viikkojen aikana, kun tuloksia saadaan lisää, Ruokavirasto kertoo. Ruokaviraston Avoin tieto -sivusto päivittyy joka päivä, kun uusia viljan laadun tuloksia on saatavilla.

Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino on 54,2 kiloa, joka on yli kilon pidemmän ajan keskiarvoa matalampi.

Rehukäyttöä kuvaavan vähintään 52 kilon hehtolitrapainon tavoitteen täyttää 83 prosenttia näytteistä. Elintarvikekauran yleisen, vähintään 58 kilon hehtolitrapainon tavoitteen täyttää 10 prosenttia näytteistä.

Noin viidennes tutkituista kauranäytteistä on hehtopainoltaan vähintään 55 kiloa, pieniä jyviä on enintään viisi prosenttia ja DON-hometoksiinipitoisuus on alittaa elintarvikekauralla asetetun raja-arvon.

Tutkituista kevätvehnänäytteistä noin 40 prosenttia ylittää DON-raja-arvon. Kuva: Viestimedian arkisto

Kevätvehnän keskimääräinen hehtolitrapaino on 77,8 kiloa ja syysvehnän 78,9 kiloa. Kevätvehnän paino on noin kaksi kiloa pidemmän ajan keskiarvoa alhaisempi.

Tutkituista kevätvehnänäytteistä noin 40 prosenttia ylittää DON-raja-arvon.

Sekä kevät- että syysvehnän keskimääräiset proteiinipitoisuudet ovat pidemmän ajan keskiarvoa korkeammat. Kevätvehnän proteiinipitoisuus on 14,2 prosenttia ja syysvehnän 12,4 prosenttia.

Proteiinipitoisuudella on tärkeä merkitys jauhojen leivontaominaisuuksien kannalta. Kun proteiinia on riittävästi, jauho sitoo runsaasti vettä ja kestää vaivaamisen. Vehnän riittävä proteiinipitoisuus on noin 12 prosenttia.

Vehnien sakoluvut ovat korkeita: kevätvehnän keskimääräinen sakoluku on 314 ja syysvehnän 331. Tutkituissa kevätvehnänäytteissä 91 prosentissa on sakoluku yli 220, vastaava luku syysvehnällä on 94 prosenttia.

Sakoluku kertoo tärkkelystä pilkkovien entsyymien aktiivisuudesta paiston aikana. Jos sakoluku on matala, leivän sisus ei kypsy paiston aikana.

Rukiin keskimääräinen sakoluku on 178 sekuntia ja hehtolitrapaino 75,4 kiloa.

Ohran keskimääräinen hehtolitrapaino on 63,6 kiloa. Kuva: Marita Waenerberg

Ohran keskimääräinen hehtolitrapaino on 63,6 kiloa. Tutkituista näytteistä 46 prosenttia yltää rehukäyttöä kuvaavaan vähintään 64 kilon hehtolitrapainoon. Tämä on lähes yhtä heikko tulos kuin vuosi sitten.

Noin kolmannes ohranäytteistä ylittää DON-raja-arvon.