Suomalaisten lihankulutus on laskussa – taustalla hinnankorotukset ja kohonneet elinkustannukset
Vain yhdessä lihalajin kulutuksessa oli Luonnonvarakeskuksen vuoden 2023 ravintotaseen mukaan havaittavissa nousua.
Lihankulutus Suomessa laskee. Poikkeuksena on siipikarjan liha, jonka kasvoi lähes kilon vuoden 2022 määrästä. Kuva: Jarkko SirkiäSuomessa kului lihaa vuonna 2023 alle 78 kiloa henkeä kohti, käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden 2023 ravintotaseen ennakkotiedoista.
Lihan kokonaiskulutus laski Luken arvion mukaan vuonna 2023 noin 0,6 kiloa edellisvuodesta. Naudanlihaa kului edellisvuoteen verrattuna noin puoli kiloa vähemmän. Sianlihan kohdalla laskua oli kilon verran.
Ainoa nousija oli siipikarjanliha, jonka kulutus kasvoi lähes kilon vuoden 2022 määrästä. Luken mukaan myös siipikarjanlihan tuotanto lisääntynyt broilerinlihan tuotannon kasvun myötä 60-luvulta lähtien.
”Tällä vuosituhannella tuotanto on enemmän kuin kaksinkertaistunut kasvavan kulutuksen siivittämänä”, arvio lihan tilastoinnista vastaava yliaktuaari Sanna Vuorisalo Lukelta.
Ainoa nousija oli siipikarjanliha, jonka kulutus kasvoi lähes kilon vuoden 2022 määrästä.
Vuonna 2018 maassa kulutettiin lihaa ennätykselliset yli 81 kiloa henkeä kohti, jonka jälkeen määrä on kääntynyt loivaan laskuun. Luke arvioi syynä tähän olevan etenkin kalliimpien lihalajien osalta viime vuosien lihan hinnankorotukset, ja samanaikainen elinkustannusten voimakas nousu. Lihan kulutuksen painopiste on siirtynyt halvempiin lihaluokkiin.
Vaikka lihankulutus on huippuvuosistaan laskenut, on se henkeä kohti vielä selvästi suurempaa kuin esimerkiksi vuonna 2000. Tuolloin lihankulutus yhtä henkeä kohti oli alle 70 kiloa.
Vuonna 2023 lihantuotannosta oli sianlihaa noin 40 prosenttia, siipikarjanlihaa 37 prosenttia ja naudanlihaa reilu 20 prosenttia. Tämä lisäksi Suomessa tuotetaan lampaanlihaa sekä pieniä määriä hevosen- ja vuohenlihaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






