Apetit etsii uusia pakasteherneen viljelijöitä

Apetit investoi tänä vuonna Säkylän pakastetehtaalla uuteen herneen vastaanotto- ja puhdistuspäähän, joka on aikaisempaa energiatehokkaampi.  Kuva: Pasi Leino

Apetit etsii uusia pakasteherneen sopimusviljelijöitä Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta.

Pakasteherneen sopimusviljelijöitä on tänä vuonna noin 100. Määrä on vuosien aikana vähitellen vähentynyt tilakoon kasvun myötä, ja lisää viljelijöitä kaivataan edelleen tuleville satokausille.

Pakastehernealan kasvutoiveet ja investoinnit perustuvat lisääntyvään vientiin. Tällä hetkellä sopimusalaa on noin 1400 hehtaaria, ja lisäystä toivotaan ensi satokaudelle noin 200–300 hehtaaria.

Pakastetehtaalla on tänä vuonna investoitu uuteen herneen vastaanotto- ja puhdistuspäähän, joka on aikaisempaa energiatehokkaampi sekä osaltaan mahdollistaa herneen pakastetuotannon kasvattamisen. Investoinnin ansiosta hukkaprosentti on pienentynyt, ja puhdistusvettä kierrätetään aikaisempaa paremmin.

Uusia sopimuksia tehdään tänä syksynä. ”Jos herneen viljely kiinnostaa, kannattaa olla yhteydessä meille Säkylään. Meitä kiinnostaa tietää muun muassa, millaiset pellot ovat ja mitä muuta viljelykierrossa on. Herne ei sovi liian jäykille savimaille eikä erityisen multaville turvemaille. Viljelykierto pitää olla vähintään viisi vuotta, eikä samalla lohkolla saa olla muitakaan palkokasveja välissä”, Apetitin viljelypäällikkö Timo Mäki kertoo.

Pakasteherneen viljely sopii myös luomuun ja suorakylvöön. ”Suorakylvössä lopputulos vaihtelee enemmän. Keväällä tulisi kuitenkin tehdä vähintään kevytmuokkaus, koska olki päätyy muuten syksyllä puimuriin.”

Säkylän tehtaalle saa olla tiloilta matkaa noin 100 kilometriä, jotta pakasteherneet saadaan puinnista kahdessa tunnissa pakkaseen.

”Kahden tunnin raja ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan siitä voidaan tarvittaessa joustaa. Samalla alueella tai kylällä pitäisi kuitenkin olla sitten noin 100 hehtaaria hernealaa, jotta puimurit kannattaa ajaa sinne. Kuormaan voi laittaa pidemmillä matkoilla ja helteillä mukaan jääpaloja, jotta herneet eivät lämpene liikaa”, Säkylän ja Pudasjärven tuotantolaitoksista vastaava tuotantojohtaja Ari Kulmala kertoo.

Sopimusviljelyä harkitsevien kannattaa ottaa huomioon se, että yhdellä tilalla tulisi olla hernettä viidestä kymmeneen hehtaaria, jotta tuotanto olisi kannattavaa.

Jotkut kestorikkakasvit saattavat olla esteenä pakasteherneen viljelylle.

Suomen valoisat ja pitkät kesäpäivät takaavat herneiden hyvän maun, joka kiinnostaa Suomen lisäksi erityisesti Italiassa.  Kuva: Pasi Leino

Pakastehernetuotanto ja kylvöt suunnitellaan puinteja ajatellen. Apetit omistaa kolme hernepuimuria, joilla puidaan satokaudella ympäri vuorokauden noin 50 hehtaaria päivässä. Puintikalusto on rajallinen, ja kaikki pakasteherne ei voi valmistua samaan aikaan. Tällä hetkellä puinnit kestävät säistä riippuen noin 6–8 viikkoa. Puintikautta olisi mahdollista pidentää lähinnä alkupäästä, koska syyskuussa säät usein muuttuvat epävakaisemmiksi.

Apetitin Räpin koetilalla etsitään erityisesti Suomeen sopivia aikaisia lajikkeita, jotka valmistuisivat heti heinäkuun alussa, kertoo tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. Aikaiset lajikkeet tulisi kylvää alueille, jotka kuivuvat keväällä nopeasti kylvökuntoon.

Räpin koetilalla keskitytään IP-viljelyyn eli integroituun tuotantoon, jossa käytetään ensisijaisesti mekaanista torjuntaa ja vain tarpeen vaatiessa kemiallista torjuntaa.

Tänä vuonna Apetitin Räpin koetilalla on ollut hernekokeita yhteensä 28 lajikkeella.

Sami Sarin (vas.), Ari Kulmala, Tuukka Huhdanmäki ja Timo Mäki esittelivät innokkaana uutta Apetitin herneen vastaanotto- ja puhdistuspäätä.  Kuva: Pasi Leino