Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Leipävehnän valkuaispitoisuudet jäämässä alhaisiksi Mommilassa tähkät saavat lisätyppeä

    Mommilalainen Seppo Piki on tyytyväinen 40 hehtaarin vehnä-lohkoonsa. Kari  Salonen
    Mommilalainen Seppo Piki on tyytyväinen 40 hehtaarin vehnä-lohkoonsa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

    Leipävehnän valkuaispitoisuudet saattavat jäädä tänä vuonna alhaisiksi, arvioi Raisio Oyj:n kehityspäällikkö Jaakko Laurinen. Syynä on typen puute.

    Voimakkaat sateet ovat paikoin huuhtoneet typpeä kasvin juurten ulottumattomiin ja heinäkuun alhainen lämpötila on heikentänyt typen vapautumista maasta.

    ”Viljelijät eivät saa tuudittautua kahden viime vuoden korkeisiin valkuaisiin.” Laurisen mukaan rehevyys ja lehtevyys kertovat mahdollisesta lisätypen tarpeesta.

    Valkuaispitoisuutta voi nostaa vielä vehnän kukkimiseen asti levittämällä rakeista typpilannoitetta kuten salpietaria, Laurinen ohjeistaa.

    ”Typpeä on levitettävä ainakin 30 kiloa hehtaarille, muuten siitä ei juuri ole hyötyä.”

    Nestemäiset typpilannoitteet Laurinen kehottaa ruiskuttamaan vasta vehnän maitotuleentumisvaiheessa.

    Lehtien kautta annettavan typen maksimi on 10–15 kiloa hehtaarille. Enempää typpeä lehti ei kestä ilman polttovioituksia.

    Kasvi käyttää lehden kautta annettavan typen suoraan valkuaisen muodostukseen.

    Valkuaisen arvo määräytyy joka vuosi markkinoiden mukaan, Laurinen kertoo. Jos koko maan keskivalkuainen on alhainen, maksetaan korkeasta valkuaisesta enemmän.

    Kahtena viime vuonna valkuaispitoisuudet ovat olleet korkeita koko maassa eikä korkeasta pitoisuudesta ole juuri maksettu.

    ”Myllyille 13 prosentin valkuaispitoisuus on optimi”, Laurinen arvioi.

    ”Nyrkkisääntö on, että aikaisilla vehnillä on luontaisesti korkea valkuaispitoisuus”, markkinointipäällikkö Satu Pura Boreal kasvinjalostuksesta kertoo. Sateinen kasvukausi ei heikennä lajikeominaisuutena olevaa korkeaa valkuaista.

    Borealin lajikkeista korkea valkuaispitoisuus on Anniinassa, Wanamossa, Quarnassa ja Wapussa.

    ”Aikaiset lajikkeet eivät hyödy typpilannoituksen jakamisesta. Kaikki lannoite kannattaa antaa kylvön yhteydessä”, Pura selventää.

    Keskipitkän kasvuajan lajikkeilla alhaisen valkuaisen riskiä voi pienentää jakamalla typpilannoituksen ja kohdistamalla sen maitotuleentumisvaiheessa valkuaisen muodostukseen.

    ”Wellamo, KWS Scirocco ja Marble hyötyvät typpilannoituksen jakamisesta”, Pura kertoo.

    Puran mukaan Trappe on ainoa Borealin lajikkeista, jossa korkean valkuaispitoisuuden eteen on tehtävä töitä.

    ”Trappe on huippusatoisa ja sen lannoitus on jaettava jopa kolmeen osaan.”

    SAARA NIKKARI

    HAUSJÄRVI (MT)

    Rantalan tilan isäntä Seppo Piki aikoo ruiskuttaa lisätyppeä Wanamo-vehnälle heti kun sää vain sallii. Hän viljelee korkean valkuaispitoisuuden omaavaa lajiketta yhteensä 105 hehtaarilla.

    Toukokuun alussa kylvetty Wanamo kukkii jo. Kasvusto näyttää tasaisen rehevältä ja Piki uskoo kohtalaisen hyvään satoon.

    ”Tässä on vielä monta mutkaa matkassa ennen kuin sato on laarissa, mutta kyllä sitä neljä tai viisi tonnia hehtaarilta pitäisi tulla”, hän ennustaa. ”Sitten vain katsotaan riittääkö typpi.”

    Viime vuonna Piki viljeli samaa vehnälajiketta parillakymmenellä hehtaarilla. Silloin valkuainen oli 14,5 prosenttia, mutta sato jäi kuivan alkukesän vuoksi vain reiluun kolmeen tonniin.

    Tänä vuonna sateet ovat osuneet Mommilassa kohdilleen.

    ”Vettä ei ole tullut yhtään liikaa ja sain kaikki kylvöt tehtyä jo ennen toukokuun puoltaväliä”, Piki myhäilee.

    Piki pyrkii tuottamaan aina leipäviljaksi kelpaavaa vehnää. Hän on jakanut vehnän typpilannoituksen jo monena vuonna.

    Tänä keväänä Wanamo sai kylvön yhteydessä typpeä 80–90 kiloa hehtaarille. Heti kun oraat olivat hyvässä kasvussa Piki levitti kasvustoon rakeina 30 kiloa typpeä lisää.

    Valkuaispitoisuuden varmistamiseksi on tarkoitus ruiskuttaa vielä Nekon typpipitoista hivenlannoitetta viisi litraa hehtaarille.

    Piki on myynyt vehnäsatonsa useimmiten Fazer Myllylle Lahteen.

    ”Se on tässä lähellä, niin ei tule liikaa rahtia.”

    Valkuaislisä saisi Pikin mielestä olla suurempikin.

    Lisä on muutama vuosi sitten puolittunut aikaisemmasta, mutta viljelyyn on edelleen panostettava yhtä paljon, jotta valkuainen olisi tarpeeksi korkea.

    Pikillä on viljelyssä peltoa yhteensä 146 hehtaaria.

    Siihen mahtuu vehnän lisäksi parikymmentä hehtaaria härkäpapua ja toiset parikymmentä luonnonhoitonurmea.

    Nurmen tilalle Piki aikoo syksyllä kylvää Brasetto-hybridiruista. Rantalan tila muodostaa kolmasosan Mommilan kartanosta.

    SAARA NIKKARI

    Avaa artikkelin PDF