Maitokriisi hellittää, mutta milloin?
Maitoa on EU-markkinoilla tällä hetkellä yltäkylläisesti ja hinnat ovat laskussa. Venäjän-viennin tyrehtyminen on vain yksi kriisin osatekijöistä, mutta se kiristää tilannetta varsinkin Suomessa ja Baltiassa.
Kriisi on väliaikainen, arvioitiin PI-johtamiskoulun maitoforumissa Helsingissä torstaina. Sitä sen sijaan ei osata ennustaa, koska se on ohi.
18 kuukauden aikana EU:n maitomarkkinoilla on kuljettu synkästä tilanteesta fantastiseen ja taas huonoon, ranskalaisen Gira-konsulttiyrityksen toimitusjohtaja Christophe Lafougère luonnehti.
Kiina lisäsi tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana maitotuotteiden tuontiaan valtavasti. Esimerkiksi eri maitojauheiden tuonti kasvoi 70–90 prosenttia edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna ja voin 122 prosenttia. Kiina ohitti Venäjän maailman suurimpana vointuojana.
Hyvä kysyntä nosti maidon markkinahintaa. EU-maat reagoivat siihen kasvattamalla maidontuotantoaan tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla yhteensä 5,4 prosenttia.
Sitten Kiinan tuontikysyntä hiipui. EU:ssa hinnat lähtivät alamäkeen ja tuotantointo laski. Lafougère arvioi, että EU:n koko vuoden maitomäärä jää alkuvuoden kasvusta huolimatta alle viime vuoden lukeman.
Elokuussa Venäjä sulki ovensa EU-elintarvikkeilta, myös maidolta. Tuontikiellon ilmoitettiin kestävän vuoden.
Muulle Euroopalle se ei ollut niin iso juttu kuin Suomelle, Lafougère totesi.
Kun lasketaan, kuinka suuri elintarvikemäärä kussakin maassa jäi ilman markkinoita Venäjän tuontikiellon takia, Suomi ei ole euromenetyksissä lähelläkään kärkeä, professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:sta kertoi.
Mutta kun tarkastellaan, kuinka suuri eri maiden maitotuotteiden vienti Venäjälle oli 2013 suhteessa maidon tuottajahintaiseen tuotantoon, Suomi on EU:n selkeä kakkonen heti Liettuan jälkeen. Kriisi koskee meillä siis nimenomaan maitoa.
Kiina palaa isoksi maitotuotteiden tuojaksi, se on varmaa, Lafougère totesi. ”Mutta milloin ja missä muodossa?”
Kiinalla on kovat tavoitteet tehostaa omaa maidontuotantoaan ja nostaa tuotteiden jalostusastetta.
Venäjäkin tulee takaisin, Lafougère sanoi. ”Se on vain ajan kysymys.”
Tuontikielto jätti Venäjälle muun muassa vuotuisen yli 300 miljoonan kilon juustovajauksen. Nyt Venäjälle viedään maitotuotteita esimerkiksi Intiasta ja Turkista.
Valion Venäjän toiminnoista vastaava johtaja Mika Koskinen totesi, ettei Venäjän riippuvuus tuonnista katoa mihinkään.
Omaa maidontuotantoa on Venäjällä tuettu erilaisin hankkein, mutta tulokset ovat heikot. Lisäksi maidon laatu on huono.
Tuontia siis tarvitaan.
Intia tai Turkki eivät korvaa suomalaisia tuotteita, koska venäläiset haluavat nimenomaan länsimaista laatua, makua ja tuoteturvallisuutta. ”Ne avaavat ovet, kun vienti on taas mahdollista”, Koskinen ennustaa.
Entä miten kauan tuontikielto kestää?
”Nyt tilanne on niin jumissa, että varmaankin sen vuoden”, Koskinen arvioi.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila oli pessimistisempi. ”Tämä on vuosien juttu.”
Jyrki Niemi arveli, ettei Venäjä pura tuontikieltoaan ennen kuin vuosi on kulunut, sillä se olisi maalle arvovaltatappio.
”Mutta on vaikea nähdä, että tilanne kestäisi vuosia. Paine Venäjän taloutta ja päättäjiä kohtaan on niin kova, että pakostakin järki otetaan käteen ensimmäisen vuoden jälkeen.”
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
