Kasvinvuorotus on halvin tapa torjua tauteja
Kostea kesä kasvatti suuria satoja mutta suosi kasvitauteja. Marita Waenerberg Kuva: Viestilehtien arkistoKasvinsuojelu ei ole pelkkiä torjuntaruiskutuksia, vaan kokonaisuus, joka alkaa jo kasvilajin valinnasta, Agrimarket-ketjun Kasvuohjelma-tutkimusta vetävä agronomi Juha Salopelto sanoo.
Hän toteaa, että liian suuri osa viljelijöistä jättää käyttämättä halvimman kasvinsuojelumenetelmän: kasvinvuorotuksen.
Viime kesän tulokset paljastavat, että lähes puolet viljelijöistä kylvää ohraa ohran jälkeen tai kauraa kauran jälkeen.
Toisen kauravuoden keskisato oli viime kesänä 3 900 kiloa hehtaarilta.
Mikä tahansa muu esikasvi antaa kasvustolle paremman lähdön, kuten kuvio 1 kertoo. Esimerkiksi kevätvehnän jälkeen kauran sato oli 700 kiloa hehtaarilta suurempi kuin kauran jälkeen.
Tautitorjunnan merkitys korostui viime vuonna.
Esimerkiksi ohralla Kasvuohjelma-aineiston keskisato oli 3 780 kiloa hehtaarilta, kun tautiruiskutuksia ei tehty. Ruiskutettujen lohkojen sato oli lähes tonnin suurempi.
Viime kesän aineiston mukaan vain kahdeksan prosenttia yli viiden tonnin hehtaarisadoista oli onnistuttu tuottamaan ilman tautitorjuntaa.
Tautien torjunta vaikutti selkeästi myös laatuun. Mallaskelpoista ohraa ei juurikaan pystytty ilman ruiskutuksia tuottamaan, Salopelto kertoo. Jyväkoko jäi liian pieneksi.
Kesän 2012 tulosyhteenvedossa on mukana lähes 42 000 näytteen tulokset. Pääosa on Iso-Vilja-sopimustiloilta. Mukana on myös 1 300 näytettä ketjun rehuasiakkaina olevilta karjatiloilta.
Viime kesän Iso-Vilja-ohra-alasta 34 prosenttia kylvettiin sertifioidulla siemenellä.
Pääosa omaa siementäkin käyttävistä huolehti peittauksesta, sillä 86 prosenttia ohran siemenestä oli peitattua.
Ykköskasvuvaiheen tautitorjunta tehtiin 55 ja kakkosvaiheen 36 prosentilla ohralohkoista.
Salopelto laski, miten nämä tekijät vaikuttivat satoon. Tulokset näkyvät kuviossa 2.
Kun käytettiin peitattua, sertifioitua siementä ja taudit torjuttiin, sato oli keskimäärin yli 1 200 kiloa hehtaarilta suurempi kuin käytettäessä omaa, peittaamatonta siementä ja jättämällä taudit torjumatta.
Laatuerot olivat isot. ”Huolella viljellyssä” vaihtoehdossa hehtopaino oli selvästi parempi, samoin jyväkoko. Kun tuotantopanoksissa säästeltiin, ei saatu mallasohrakelpoista satoa.
Kun otetaan huomioon laatuhinnoittelu sekä sertifioidun siemenen ja ruiskutuksen lisäkustannukset, ”huolella viljelty” vaihtoehto antoi lähes 240 euroa paremman tuloksen hehtaarilta.
Tehokas tuotantopanosten käyttö oli hyväksi myös ympäristölle.
Peittaamaton oma siemen ilman tautitorjuntaa jätti sadonkorjuun jälkeen maahan 22 kiloa enemmän typpeä kuin kasvustolle oli annettu. Huolella viljellyn kasvuston jäljiltä typpeä jäi vain kolme kiloa.
Kasvuohjelman ohralajikkeista Tocada antoi jo kolmantena peräkkäisenä vuonna parhaan sadon, Salopelto kertoo. Tärkkelyspitoisena se on hänen mukaansa varsinainen ”sikamiesten” lajike.
Aikaisista ohrista Aukusti on menestynyt hyvin.
Kumpikin näistä tuotti viime kesänä keskimäärin yli 500 kiloa raakavalkuaista hehtaarilta.
Mallasohrasta erottuvat Salopellon mukaan hehtopainoltaan ja jyväkooltaan hyvä Harbinger sekä vientilajike Tipple. Tippleä tosin on viime kesän tulosten mukaan lannoitettu usein väärin eli sille on annettu liian vähän typpeä.
Kasvuohjelman kauratuloksissa Steinar on ykkönen, aikaisista lajikkeista taas Akseli.
Kevätvehnistä Scirocco tuotti nyt parhaan sadon. Edellisvuonna se ilmeisesti kärsi kukinta-ajan helteistä.
SATU LEHTONEN
Viime kesän aineiston mukaan
vain kahdeksan prosenttia ohran
yli viiden tonnin hehtaarisadoista oli
onnistuttu tuottamaan ilman
tautitorjuntaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
