Kaija Koon hittibiisi saa pellolla uuden nimen: Kuka keksi hukkakauran?

Kiusallinen hukkakaura on lainsuojaton tulokaslaji kasvipellolla. Kuva: Kimmo Haimi

Maatalous|Maatalous

29.7.202410:22

Kolumni

Harri Kallio-Kurssi

Jo kymmenen metrin kävelyn jälkeen huomaan, että tästä tulee raskas keikka.

Hukkakauraa ilmestyy näkyviin yksittäin sekä hervottoman suurina kymmenien yksilöiden ryppäinä.

Pelto on vielä märkä heinäkuisen sadekuuron jäljiltä, ja huonoksi onnekseni valitsin jalkaani vettä reikiensä kautta imevät kumisaappaat.

Pahempi juttu on kuitenkin se, että näen heti miten edessä olevan urakan kasvavan jokaisella askeleella. Ehditäänkö tämä Avena fatua -jahti päättää ennen kuin aurinko laskee, mietin harmitusteni keskellä.

Varautumiseni yhdellä kaupan muovikassilla osoittautuu uhkapeliksi.

Reilun hehtaarin läpikävely kahdestaan tuottaa tulosta liiankin kanssa. Hukkakaurajahdin saalis täyttänyt kummankin muovipussit äärimmilleen.

Työ keskeytyy siihen paikkaan alkaakseen seuraavana iltana uudelleen. Paluumatkalla keksin uuden ja alkuperäistä osuvamman nimen Kaija Koon 1993 levyttämään hittiin Kuka keksi rakkauden.

Hukkikset ovat tänä vuonna voimissaan pelloilla. Esiintymistä kuuluu yksittäishavaintoja Varsinais-Suomesta asti.

Kasvintuotannon asiantuntija Päivi Koivusalo Pro Agriasta ei ihmettele havaintojani yllättävistä esiintymistä tätä häneltä kysyessäni.

Hänen mukaansa taustalla vaikuttavat kahden edellisvuoden olosuhteet. Tuolloin jälkiversontaa esiintyi kuivuuden takia viljoilla ja myös hukkakauralla.

Kesällä 2022 hukkiksia olisi ollut syytä jahdata kahden kerran sijaan vielä kolmaskin kerta.

Koivusalo kertoo lisääntyneeseen herneenviljelyyn liittyvästä ongelmasta: herneen kasvustosta hukkakauraa on hankala kitkeä käsin.

Rypsipellossa jahti on niin ikään hikinen urakka. Vahva kasvusto yrittää kampata kävelyäni jokaisella askeleella.

Harmituksen kohteeni historia on pitkä. Tunnetusti vaikeasti torjuttava rikkakasvi levisi Suomeen ulkomaisen siemenviljan mukana jo 1920-luvulla.

Hukkakauran terttumainen röyhy näyttää hennolta, mutta se tuottaa keskimäärin 80–90 siementä, pahimmillaan jopa 900 siementä.

Osa sen siemenistä varisee maahan ennen kuin puimuri ehtii paikalle.

Hukkakauran siemen voi elää maassa jopa kuusi vuotta, joten vuoden 2021 ongelmakesä voi yhä pitkittää iltapuhdettani.

Tuolloin heinäkuusta alkaen runsas kosteus auttoi hukkakauraa taimettumaan lohkojen siemenpankeista aina syyskuulle saakka, kertoo Ruokavirasto sivustollaan.

Saastunnat ruiskutetuillakin lohkoilla olivat monin paikoin runsaita, joten hukkikset tulivat monelle viljelijälle yllätyksenä.

Hukkakaurarekisterin mukaan saastunut ala kasvoi 2020 vuoden 411 000 hehtaarista 437 000 hehtaariin vuoteen 2022 mennessä.

Tulevina kesinä urakka pelloilla saattaa helpottua.

Nivalalainen Jarmo Pylkkö sai kesäkuun Farmarissa Tuottajalle kiitos -stipendin hänen innovaatiostaan, joka etsii rikkakasveja dronekopterin ja konenäkötekniikan avulla.

Idea syntyi kuinkas muuten kuin pellolla kävellessä.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.